Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Talous on kulkemassa kohti vaisumpia aikoja

Valtiovarainministeriö 18.12.2019 11.00
Tiedote

Talouden kasvu hidastuu ja asettuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina, ennustaa valtiovarainministeriö 18. joulukuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.

Suomen talous kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2020, 1,1 prosenttia vuonna 2021 ja 1,2 prosenttia vuonna 2022. Talouskasvua ylläpitää kotimainen kysyntä. Keskipitkällä aikavälillä vuosina 2023–2024 talouskasvu hidastuu alle yhteen prosenttiin talouden rakenteellisten tekijöiden vuoksi.

Julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Ilman työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta kohentavia toimia julkinen talous pysyy myös tulevina vuosina alijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun.

”Ennusteen peruskuva ei ole muuttunut oleellisesti syksyn aikana. Talouden kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina. Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti talouden kasvun rakenteellisissa edellytyksissä, jotka luovat perustan hyvinvoinnin kasvulle ja kestävälle julkiselle taloudenpidolle”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Maailmankauppa toipuu hitaasti

Maailmantalouden tilanne on yhä epävarma, vaikka joitain tasaantumisen merkkejä on olemassa. Maailmantalous elpyy vuodesta 2020 lähtien, mutta elpyminen on hyvin hidasta. Euroalueen näkymiä varjostaa Saksan teollisuuden haavoittunut tilanne. Yhdysvalloissa työttömyys on erittäin vähäistä, mutta ripein kasvu on jo takana. Kiinan talouden riskit kasvavat yhä ja varjostavat kasvunäkymiä. Maailmankaupan kasvu vuonna 2019 on hyvin heikkoa kauppakonfliktien seurauksena, suhdannesyistä sekä autoteollisuuden meneillään olevan rakennemuutoksen takia. Maailmankauppa elpyy lähivuosina talousnäkymien kohentuessa.

Palvelut tukevat talouskasvua

BKT kasvaa tänä vuonna 1,6 prosenttia ja hidastuu 1,0 prosenttiin vuonna 2020. Näkymät vientimarkkinoilla tasaantuvat, ja viennin kasvu hidastuu. Palveluviennin kasvu on tavaroiden viennin kasvua nopeampaa ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana.

Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu tasaisena vuonna 2020. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ansiotason nousun ja korkeana pysyttelevän työllisyyden vuoksi. Yksityisten investointien kasvu kuitenkin vähenee. Erityisesti vähenevät asuinrakennusinvestoinnit. Julkisen kulutuksen kasvu kiihtyy, mikä kasvattaa kotimaista kysyntää. Julkinen kulutus ja investoinnit vaikuttavat BKT:n kasvuun etenkin vuonna 2020.

Työllisten määrä kasvaa 0,5 prosenttia vuonna 2020. Talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen kasvu heikentävät työllisyyden kasvua. Samalla työttömien määrä vähenee ja työttömyysaste laskee 6,5 prosenttiin. Yhtä avointa työpaikkaa kohti on yhä vähemmän työttömiä työnhakijoita, mikä lisää painetta nostaa palkkoja. Vuonna 2020 nimellisansiotason arvioidaan nousevan 3 prosenttia.

BKT kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2021 ja 1,2 prosenttia vuonna 2022. Kasvua kiihdyttää tuotannollisten investointien elpyminen suurhankkeiden ja tutkimus- ja kehittämisinvestointien tukemana. Myös asuinrakennusinvestointien vähenemisen ennustetaan päättyvän vuonna 2022.

Vienti lisääntyy nopeammin ennustejakson loppua kohden, kun maailmankauppa piristyy. Sen sijaan yksityisen kulutuksen lisääntyminen hidastuu, kun kotitaloudet säästävät enemmän. Kotitalouksien säästämisaste jää silti alhaiseksi.

Hitaahko talouskasvu ja kiihtyvä nimellispalkkojen kasvu pysäyttävät työvoiman kysynnän kasvun vuosina 2020–2021. Työllisyysaste nousee kuitenkin edelleen ja on 73,6 prosenttia vuonna 2022, koska työikäinen väestö vähenee. Samalla myös työttömyysaste laskee ja ansiotason kasvu lähestyy 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia.

Julkinen talous heikkenee

Julkisen talouden alijäämä kasvaa vuonna 2020, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset lisäävät verotuloja asteittain hallituskauden edetessä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää hallitusohjelmassa tavoiteltujen työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavien toimien täsmentämistä ja toimeenpanoa.

Paikallishallinnon alijäämä kasvaa kuluvana vuonna historiallisen suureksi. Ilman kuntien omia kuntataloutta vahvistavia toimia tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy mittavana myös tulevina vuosina. Kuntataloutta heikentävät sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä suuret investointitarpeet. Paikallishallinnon rahoitusaseman heikkeneminen korostaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarvetta.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienentynyt viime vuodet. Velkasuhde kääntyy ensi vuodesta alkaen vähitellen kasvuun ja uhkaa nousta 2020-luvun alkupuolella yli 60 prosenttiin.

Talousnäkymän riskit hieman tasaantuneet

Ennusteeseen liittyy lähinnä alasuuntaisia riskejä. Riskit ovat kuitenkin tasapainottuneet viime kuukausina. Kauppajännitteiden syveneminen on edelleen keskeisin maailmantalouden näkymiä varjostava riski. Keskeisten talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan epäsuotuisasti ja välilliset vaikutukset Suomen vientiin saattavat olla ennakoitua suurempia.

Riski teollisuustuotannon laskua seuraavasta taantumasta Euroopassa on edelleen merkittävä. Vienti voi jäädä ennustettua pienemmäksi myös, jos tuotantokustannukset nousevat Suomessa ennakoitua enemmän ja etenkin kilpailijamaita nopeammin. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppajännitteiden odotettua nopeampi laantuminen olisi merkittävin myönteinen riski maailmantalouden perusnäkymälle.

Taloudellinen katsaus, talvi 2019

Tiedotustilaisuuden esitysmateriaali

Lisätietoja:

Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)vm.fi
Finanssineuvos Jukka Railavo, puh. 02955 30540, jukka.railavo(at)vm.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Marja Paavonen, puh. 02955 30187, marja.paavonen(at)vm.fi (julkinen talous)

Palaa sivun alkuun