Talous toipuu taantumasta, mutta julkinen talous pysyy sitkeästi alijäämäisenä

Talous on alkanut toipua taantumasta, ja kasvu vauhdittuu ensi vuonna. Julkinen talous pysyy kuitenkin alijäämäisenä, ja velka kasvaa edelleen, arvioi valtiovarainministeriö 23. syyskuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Suomen talous on kasvanut hieman koko alkuvuoden, ja kasvun odotetaan vahvistuvan vuoden loppua kohti. Vuositasolla bruttokansantuote (bkt) kuitenkin supistuu 0,2 prosenttia tänä vuonna. Vuonna 2025 bkt:n kasvu nopeutuu 1,7 prosenttiin. Vuonna 2026 bkt kasvaa 1,5 prosenttia.

Vientikysyntä elpyy maailmankaupan vanavedessä. Inflaation hidastuminen ja korkojen aleneminen vahvistavat ostovoimaa ja yksityisen kulutuksen kasvua. Lisäksi korkojen aleneminen auttaa rakennusalaa nousemaan syvästä kuopasta ensi vuonna. Investointeja lisäävät myös energiasiirtymään ja turvallisuuteen liittyvät hankkeet. Talouden nopeutuva kasvu ja hallituksen päättämät toimet julkisen talouden vahvistamiseksi pienentävät julkisyhteisöjen alijäämiä ensi vuodesta alkaen. 

”Näyttää, että talouden ankeuteen käännettä odottaneiden kärsivällisyys palkitaan. Sen sijaan julkisen talouden näkymiin ei voi suhtautua yhtä luottavaisesti. Vaikka alijäämät pienenevät ja velkaantuminen hidastuu, julkinen taloudenpito pysyy riskirajoilla”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Kysyntä kasvaa, kun inflaatio on hidastunut ja korot alenevat

Maailmankaupan toipuminen vetää Suomen viennin kasvuun. Vientikysyntää lisää erityisesti kasvun nopeutuminen euroalueella. Suomen hintakilpailukyky on pidemmän aikavälin keskimääräisellä tasolla eikä ole kasvun este. 

Yksityinen kulutus on kasvanut, vaikka hintojen ja korkojen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa. Inflaation nopea hidastuminen ja korkojen aleneminen helpottavat nyt kotitalouksien tilannetta. Kulutuksen kasvu nopeutuu, vaikka sosiaalietuuksiin kohdistuvat säästöt ja arvonlisäveron korotus hidastavat kulutuksen toipumista.

Inflaatio on hidastunut selvästi, ja myös jatkossa varsinkin kotimaiset hintapaineet ovat vähäisiä. Vaikka arvonlisäveron korotus ja muut välillisen verotuksen muutokset nostavat hintoja, inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin tänä vuonna. Myös jatkossa inflaation odotetaan pysyvän matalana.

Rakentaminen on vähentynyt roimasti, mutta lasku näyttäisi nyt pysähtyneen. Korkojen aleneminen piristää asuntomarkkinoita vuonna 2025. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat kasvaneet taantumasta huolimatta. Investointeja kasvattavat jatkossa erityisesti energiamurros ja etenevä digitalisaatio.

Työllisyys toipuu ensi vuonna

Työllisyys vähenee tänä vuonna reilulla 10 000 hengellä. Voimakkainta työllisyyden väheneminen on ollut rakennusalalla. Ensi vuonna, kun talous toipuu, työllisyys alkaa kasvaa, ja kasvu jatkuu vuonna 2026. Hallituksen työllisyystoimet sekä maahanmuutto lisäävät työvoiman tarjontaa ja luovat työllisyydelle tilaa kasvaa, kun tuotanto elpyy.  

Työttömien määrä kasvoi alkuvuonna laaja-alaisesti, mutta kesällä työttömyyden kasvu näyttäisi pysähtyneen. Vuonna 2024 työttömyysaste nousee kahdeksaan prosenttiin. Työttömyys vähenee ensi vuodesta alkaen mutta jää 7,2 prosenttiin vuonna 2026.

Pitkittynyt matalasuhdanne rasittaa julkista taloutta vielä tänä vuonna – toipuva talous ja hallituksen toimet pienentävät alijäämiä vähitellen

Julkisen talouden alijäämä oli 2,9 prosenttia suhteessa bkt:hen vuonna 2023. Kuluvaan vuoteen lähdettiin ennestään heikosta tilanteesta. Huolimatta siitä, että verotuloja on kertynyt suhdannetilanteeseen nähden kohtalaisesti, julkisen talouden alijäämä kasvaa 3,7 prosenttiin suhteessa bkt:hen tänä vuonna. 

Investoinnit varautumiseen ja turvallisuuteen kasvattavat valtion menoja samalla, kun inflaatiosta ja palkankorotuksista aiheutuva menojen kasvu hidastuu. Hyvinvointialueilla ja kuntahallinnossa menojen kasvu on jatkunut nopeana ja alijäämät pysyvät suurina. Etuuksien suuret indeksikorotukset kasvattavat työeläkelaitosten menoja reilusti vielä tänä vuonna, mutta työeläkelaitokset pysyvät silti tukevasti ylijäämäisinä. Kasvanut työttömyys on lisännyt muiden sosiaaliturvarahastojen menoja samalla, kun työttömyysvakuutusmaksun alennus on pienentänyt niiden tuloja. 

Kun talous toipuu, verotulojen kasvu piristyy ja työttömyysmenot alkavat pienentyä. Lisäksi hallituksen päättämät toimet, joista ennusteessa on mukana noin 8 miljardia euroa vuoden 2027 tasolla, vahvistavat valtion taloutta voimallisesti ensi vuodesta alkaen. Velanhoitomenot ja investoinnit puolustukseen kasvattavat valtion menoja ennustejakson aikana. Hidastunut inflaatio hidastaa menojen kasvua valtiolla ja ensivuodesta eteenpäin myös sosiaaliturvasektorilla. Sen sijaan paikallishallinnon kustannuspaineet eivät ota hellittääkseen ja henkilöstöpula uhkaa kasvattaa kalliita ostopalveluja. Näiden eri suuntaan ajavien tekijöiden seurauksena julkisen talouden alijäämän ennakoidaan pienenevän 3,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen ensi vuonna ja siitä vähitellen 2,1 prosenttiin vuonna 2028.

Valtionhallinnon ja paikallishallinnon alijäämät yhdessä talouden taantuman kanssa kasvattavat julkisen velan yli 80 prosenttiin suhteessa bkt:hen tänä vuonna. Pienevät alijäämät ja talouden kasvun nopeutuminen hidastavat velkasuhteen kasvua vuodesta 2025 eteenpäin. Ennusteessa velkasuhteen kasvu jatkuu koko ennustejakson. Sen sijaan skenaariossa, jossa hallituksen koko 9 miljardin euron toimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitellulla tavalla suunnitellussa aikataulussa, velkasuhde vakautuu hetkellisesti vaalikauden vaihteessa.

Lisätietoja:

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi

Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)

Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)