Taloudellinen katsaus
Suomi ponnistaa taantumasta kasvuun loppuvuonna

Lievän taantuman jälkeen Suomen talous palaa kasvuun loppuvuonna, jos uusilta yllätyksiltä vältytään. Julkisen talouden alijäämä kuitenkin kasvaa, kun hintojen nousu alkaa näkyä myös julkisen talouden menoissa, arvioi valtiovarainministeriö 23. maaliskuuta julkaisemassaan talouskatsauksessa.

Kotitaloudet ovat vähentäneet kulutusta nopean inflaation ja korkojen nousun seurauksena. Suomen talous onkin ollut lievässä taantumassa viime syksystä lähtien. Tänä vuonna bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan supistuvan 0,2 prosenttia, mutta inflaation hidastumisen ja palkankorotusten myötä ostovoima alkaa kuitenkin kasvaa vuoden 2023 aikana. Vuonna 2024 Suomen talouden odotetaan kasvavan 1,3 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2025.

”Sitä mukaa kun pelko energiakriisistä on hellittänyt, talouden näkymä Euroopassa on vahvistunut. Suomessa taantuma jää lieväksi ja lyhytaikaiseksi. Talous alkaa kasvaa uudelleen vuoden mittaan. Valitettavasti julkisessa taloudessa ei ole luvassa vastaavaa helpotusta”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Odotukset maailmantalouden kasvusta ovat kohentuneet, kun energian hinnat ovat laskeneet ja Kiinan koronarajoitusten poistaminen sujui hyvin. Toisaalta inflaation hidastuminen on ollut ennakoitua hitaampaa, ja keskuspankit ovat nostaneet ohjauskorkoja nopeaan tahtiin. Korkojen nousulla on talouskasvua hidastava vaikutus, ja se on myös huomattavasti lisännyt epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla viime viikkoina.

Taloudessa on paljon epävarmuutta lisääviä tekijöitä

Ennuste perustuu oletukselle, että Venäjän hyökkäyssodan vaikutus talouteen pysyy nykyisellä tasolla.  Sodan uusien käänteiden vaikutuksia Suomen ja Euroopan talouteen on vaikea ennakoida.
Nopea korkojen nousu on aiheuttanut odotettuja ongelmia rahoitus- ja kiinteistömarkkinoilla.

Ongelmat voivat myös osoittautua ennakoitua pahemmiksi. 

Hintojen ja korkojen nousu on tehnyt varsin suuren loven kotitalouksien talouteen. Koronasäästöjen ansiosta vaikutukset kotitalouksien kulutuskäyttäytymiseen ovat olleet silti toistaiseksi maltilliset. Kulutuksen lasku voi kuitenkin olla jyrkempää, varsinkin jos hintojen nousu jatkuu odotettua nopeampana. Talousnäkymien kirkastuminen sekä suurten palkankorotusten vaikutus kotitalouksien odotuksiin omista kulutusmahdollisuuksista voivat yllättää myös positiivisesti.

Suomen vienti saa maailmanmarkkinoiden kysynnästä kiinni

Kun maailmankaupan kasvu nopeutuu, myös Suomen vienti kääntyy kasvuun vuoden 2023 aikana ja kasvu nopeutuu vuonna 2024. Suomen hintakilpailukyky on kunnossa, kun sovitut palkkaratkaisut eivät olleet verrokkimaita suuremmat. Lisäksi energian hinta on noussut Suomessa vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, ja suotuisat odotukset energian hinnasta ja saatavuudesta tukevat suomalaisen tuotannon hintakilpailukykyä.

Epävarmuus ja korkojen nousu vähentävät rakentamista vuosina 2023 ja 2024. Tämä jää kuitenkin väliaikaiseksi, koska maahanmuutto ja muuttoliike pitävät kysyntää yllä. Vihreä siirtymä sekä teknologiamurros lisäävät tuotannollisia ja T&K-investointeja, osin julkisten tukien avulla.

Työllisyys notkahtaa ennätystasolta

Ennätystasolle nousseen työllisyyden ennustetaan laskevan vuonna 2023. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon, mutta niiden määrä on jo laskenut selvästi. Työllisten määrä vähenee noin puoli prosenttia vuonna 2023, ja työttömyysaste nousee seitsemään prosenttiin. Työllisten määrän väheneminen johtuu pääosin eläke- ja lomautusjärjestelyistä. Työllisyystilanne kuitenkin parantuu uudelleen talouden kääntyessä kasvuun ja työllisyysasteen odotetaan nousevan 74,2 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Julkisen talouden vahvistuminen jää väliaikaiseksi

Julkisen talouden alijäämä pieneni viime vuonna koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolleen nopean kasvun, vahvan työllisyyden ja muun muassa pandemian torjumiseksi tehtyjen toimien päättymisen myötä. Tänä vuonna alijäämä kääntyy uudelleen kasvuun yleisen taloustilanteen, indeksitarkastusten, yleisen korkotason nousun sekä varautumisen myötä kasvavien menojen ajamana. Julkisen talouden alijäämä on tänä ja ensi vuonna 2,6 prosenttia suhteessa bkt:hen, josta se kipuaa hetkellisesti yli kolmen prosentin vuonna 2025. Alijäämän ennakoidaan supistuvan piirun alle kolmen prosentin vuosina 2026 ja 2027. 

Julkinen velkasuhde heijastelee syviä alijäämiä ja heikkoa talouskehitystä. Julkinen velkasuhde kääntyi maltilliseen nousuun jo viime vuonna ja nousu kiihtyy tästä vuodesta alkaen. Velkasuhteen kasvun pysähtyminen ei ole näköpiirissä. Julkisen talouden kestävyysvaje on noin kolme prosenttia suhteessa bkt:hen vuoden 2027 tasolla. 

Julkisen talouden ennuste on tehty vuodesta 2024 alkaen niin kutsutun muuttumattoman politiikan ennusteena, eli tulevan hallituksen päätöksiä ei ole ennakoitu. Seuraavan hallituksen päätökset voivat vaikuttaa alijäämiin ja velkasuhteeseen merkittävästikin, jolloin tässä ennusteessa kuvatut alijäämä- ja velkaurat eivät toteudu.

Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)