Vahva talouskasvu hiipuu taantumaksi
Suomen bruttokansantuote kääntyi syksyllä lievään laskuun, ja heikon talouskehityksen odotetaan jatkuvan talven ajan, arvioi valtiovarainministeriö 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.
Laaja-alainen hintojen nousu on leikannut kotitalouksien ostovoimaa, kun tulot eivät ole kasvaneet hintojen nousun tahdissa. Inflaatio kuitenkin hidastuu jo vuoden 2023 aikana, ja tulojen kasvu nopeutuu. Vuonna 2024 talous toipuu mutta ei palaudu aiemmin ennakoidulle kasvu-uralleen Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten johdosta.
”On vaikea nähdä polkua, joka ei johtaisi kasvun hidastumiseen Suomessa. Taantuman riski on ilmeinen, mutta taantumaakin suurempi riski on lukkiutuminen vanhoihin rakenteisiin ja siitä johtuva yhteiskunnan voimavarojen vajaakäyttö”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.
Suomen bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2022, pienentyvän 0,2 prosenttia vuonna 2023 ja kasvavan 1,2 ja 1,4 prosenttia vuosina 2024 ja 2025.
Euroalueen kasvu pysähtyy väliaikaisesti
Euroalueen taloustilanne on hyvin samanlainen kuin Suomen. Suuri osa euroalueen maista kärsii kuitenkin energiakriisistä Suomea enemmän, koska maakaasulla on niiden energiatuotannossa selvästi suurempi rooli. Tästä huolimatta euroalueen tuotanto kasvaa vuositasolla 0,2 prosenttia, kun Suomen tuotanto vähenee saman verran. Osalla euromaista koronakriisistä toipuminen on edelleen kesken, Venäjän markkinoiden menetyksen vaikutus on pienempi ja energiakriisiin liittyvät tuet ovat Suomea suuremmat.
Talouskasvun hidastumisesta huolimatta maailmankaupan kasvu on ollut rivakkaa, ja kasvu kiihtyy vuoden 2023 jälkeen. Tästä kasvusta myös Suomen vienti saa kiinni. Venäjän markkinoiden menetys jättää kuitenkin pysyvän loven vientiin.
Poikkeuksellisen nopea hintojen nousu hidastuu
Venäjän hyökkäyssota nosti vuoden 2022 keväänä merkittävästi energian ja raaka-aineiden hintoja jo valmiiksi korkealta tasolta. Laaja-alainen hintojen nousu on vähentänyt kotitalouksien ostovoimaa ympäri maailman, kun tulojen kasvu on jäänyt jälkeen hintojen noususta. Lisäksi velkaantuneiden kotitalouksien ahdinkoa lisää korkojen nousu.
Hintojen nousuun on kuitenkin odotettavissa helpotusta. Raaka-aineiden hintapiikki on jo ohitettu, ja koronan aiheuttamat maailmankaupan pullonkaulat helpottaneet. Sähkön hinta pysyy korkeana talven ajan, mutta siinäkin on odotettavissa laskua keväällä ja kesällä. Vaikka sähkön hinta luultavasti nousee uudelleen vuoden päästä talvella, ovat Euroopan energiamarkkinat sopeutumassa uuteen tilanteeseen ja hintojen nousu jää tätä talvea selvästi maltillisemmaksi.
Vuonna 2023 energian ja monien tavaroiden hinnat laskevat selvästi, mutta hintataso jää lähtötasoa korkeammalle. Tulevina vuosina inflaatio on nopeampaa kuin mihin viime vuosina on totuttu. Vuonna 2023 kuluttajahinnat nousevat 4 prosenttia ja vuosina 2024–2025 vajaat 2 prosenttia.
Kotitalouksien tilannetta helpottaa vuonna 2023 inflaation hidastumisen lisäksi tulojen kasvun vauhdittuminen. Palkat nousevat totuttua suurempien sopimuskorotusten ja palkkaliukuminen ansiosta. Vuonna 2023 myös sosiaalietuudet, erityisesti eläkkeet, nousevat selvästi normaalia enemmän.
Työllisyystilanne pysyy hyvänä
Vuoden 2022 lopulla työllisyysaste on ennätyskorkealla. Myös avoimia työpaikkoja on varsin paljon. Vuonna 2023 työllisten määrä vähenee noin 12 000 hengellä ja työttömyysaste nousee 7,0 prosenttiin. Notkahduksesta huolimatta työllisyystilanne pysyy hyvänä ja työllisyys kasvaa jo vuonna 2024. Vuoteen 2025 mennessä työllisyysaste nousee 74,4 prosenttiin.
Julkisyhteisöjen alijäämät pysyvät mittavina
Julkisyhteisöjen rahoitusasema on kohentunut reippaasti nopean nimelliskasvun ja työllisyyden kasvun vuoksi tänä ja viime vuonna. Julkisyhteisöjen alijäämä alkaa kuitenkin kasvaa uudelleen vuonna 2023, kun talouskasvu ja siten verotulojen kasvu hiipuvat. Lisäksi muun muassa Venäjän hyökkäyssodan vuoksi tehdyt toimet ja kohonneet velanhoitokustannukset kasvattavat erityisesti valtion menoja. Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa alijäämäisinä, ja alijäämän ennakoidaan kasvavan muun muassa kasvavien henkilöstömenojen myötä.
Kasvavien alijäämien ja hidastuvan nimelliskasvun myötä viime vuosina pienentynyt julkinen velkasuhde alkaa kasvaa uudelleen vuonna 2023. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon mittavat alijäämät sekä kohonneet velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden ennuste on vuodesta 2023 eteenpäin tehty niin kutsutun muuttumattoman politiikan ennusteena. Keväällä 2023 muodostettavan hallituksen päätökset muuttavat julkisen talouden ennustetta sen mukaan, millaiseksi hallitusohjelma muodostuu.
Ennuste on hyvin epävarma
Ennusteessa oletetaan, että talouspakotteet ja sodan vaikutus pysyvät nykyisenkaltaisina. On kuitenkin mahdollista, että sodan uudet käänteet aiheuttavat merkittäviä ja nopeasti leviäviä vaikutuksia talouteen. Tällöin talouskasvu ja työllisyys kehittyisivät arvioitua heikoimmin. Toisaalta sodan loppumisella ja jälleenrakentamisen käynnistymisellä olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia talouteen.
Hintojen ja korkojen nousu aiheuttaa suuren loven kotitalouksien talouteen. Kuluttajien luottamus talouteen on myös erittäin alhaisella tasolla. Muutokset kulutuskäyttäytymisessä ovat toistaiseksi olleet varsin maltillisia. Jos kuluttajat vähentävät kulutustaan ennakoitua enemmän, on tuotannon väheneminen ennustettua suurempi ja pidempi.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)