Valtio luovuttaa Salpalinjan rakenteet maanomistajille

Valtiovarainministeriö on tehnyt päätöksen Salpalinjan linnoitusketjun rakenteiden luovuttamisesta maanomistajille ja lähtee valmistelemaan kohteisiin liittyvien käyttöoikeuden rajoitusten purkamista. Valtiovarainministeriö järjesti infotilaisuuden Salpalinjan rakenteiden luovuttamisesta maanantaina Salpalinja-museossa Miehikkälässä 23. huhtikuuta. Senaatti-kiinteistöistä vastaava kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen avasi tilaisuuden.

Rakenteiden luovuttaminen maanomistajille antaa heille päätäntävallan kohteista sekä yhtäläiset mahdollisuudet kohteiden kehittämiseen muun muassa matkailu- ja virkistyskäytön näkökulmista. Salpalinjan alueella olevien maiden omistus palautettiin maanomistajille jo 1960–1970-luvulla.

Salpalinjasta on valmistunut selvitys, jossa on kartoitettu kunnittain, missä kiinteistöissä ja kohteissa käyttöoikeuksia on rajoitettu. Senaatti-kiinteistöjen tekemä selvitys on tuottanut taustatietoa rajoitusten purkamispäätökselle, ja se on jatkoa Museoviraston vuosina 2009–2012 tekemälle laajalle Salpalinjan inventointityölle. 

Käyttöoikeuksien rajoittaminen tarkoittaa, että valtiolla on oikeus pitää alueella linnoitteita ja luolia ja käyttää niitä esimerkiksi varastointiin. Salpalinjalla ei nykyään ole enää sellaista puolustukseen liittyvää tarkoitusta, että sen yksittäisten kohteiden hallinnointia olisi syytä rajoittaa.

”Puolustustarpeiden sijaan Salpalinjan tulevaisuus on pikemminkin historiallisissa arvoissa ja matkailu- ja virkistyskäytössä. Käyttöoikeuksien rajoitukset ovat asettaneet esteitä ja hidasteita tälle toiminnalle”, sanoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen.

Kunnat ovat jo nyt tehneet aktiivista yhteistyötä matkailuyritysten ja yhdistysten kanssa. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä ovat Salpalinja-museo ja Virolahdella sijaitseva Bunkkerimuseo sekä 55 kilometriä pitkä Salpapolku.

Salpalinja kuuluu Museoviraston määrittelemiin Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Museovirastolla on jatkossakin keskeinen rooli Salpalinjan kohteiden mahdollisten kunnostusten neuvonnassa ja ohjeistamisessa.

Valtio on vastannut niiden kohteiden turvaamisesta, joissa on käyttöoikeuden rajoituksia, muun muassa kyltittämällä, suojaamalla ja sulkemalla riskikohteita.

Valtiovarainministeriö tekee Maanmittauslaitokselle hakemuksen käyttöoikeuksien purkamisesta toukokuussa. Valtiovarainministeriö lähettää 23. huhtikuuta kirjeen niille maanomistajille, joiden mailla on käyttöoikeuksiltaan rajoitettuja kohteita. Tällaisia maanomistajia on yhteensä noin 340. Maanmittauslaitos ottaa yhteyttä maanomistajiin maanmittaustoimituksista.

Tietoa Salpalinjasta valtiovarainministeriön verkkosivuilla

Lisätietoja:

Pauliina Pekonen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30081, pauliina.pekonen(at)vm.fi

Tuomas Vanhanen, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen erityisavustaja, puh. 0295 530 216, tuomas.vanhanen(at)vm.fi

Valtio osti ja pakkolunasti Salpalinjan alueen maita maanomistajilta puolustuskäyttöön 1940-luvulla. Salpalinja rakennettiin vuosina 1941–1944, mutta sillä ei koskaan taisteltu. Salpalinjaa rakensi 35 000 miestä, ja muonittajina toimi 2 000 lottaa. Maa-alueet palautettiin maanomistajille 1960–1970-luvuilla, kun Salpalinja kävi sotilaallisesti tarpeettomaksi siirryttäessä alueelliseen puolustusjärjestelmään. Betonisiin linnoitteisiin ja kiviesteisiin asetettiin kuitenkin tuolloin käyttöoikeuden rajoitukset. Kiinteistörekisterissä käyttöoikeuden rajoitusmerkintöjä on noin 400 kiinteistöllä. Käyttöoikeuden rajoitukset keskittyvät erityisesti Suomenlahdelta Kivijärvelle ulottuvalle alueelle. Vuoteen 2003 asti linnoitteet olivat puolustusvoimien hallinnassa ja vastuulla. Vuonna 2003 Salpalinja siirtyi valtiovarainministeriön haltuun. Linnoitteiden hoidosta vastaa Senaatti-kiinteistöt, joka vastasi myös Salpalinja-selvityksen laadinnasta.