Valtiovarainministeri Riikka Purran puhe Microsoftin datakeskuksen muurausseremoniassa

Valtiovarainministeri Riikka Purra puhui Microsoftin Suomen datakeskuksen peruskiven muurausseremoniassa keskiviikkona 21. toukokuuta.

Arvoisat kuulijat,

Minulla on ilo tuoda teille valtioneuvoston tervehdys datakeskushankkeenne muurausseremoniaan. Talouden rakennemuutos on käynnissä, ja tekoäly sekä sosiaalinen media ja kaikki ylipäänsä laskennallinen toiminta korostuu modernissa tietoyhteiskunnassamme. Teknologinen kehitys muokkaa yhteiskuntaamme ja tapojamme elää nopeasti. Tekoäly on tämän muutoksen aallonharjalla. Maailma on muuttunut osin paremmaksi teknologisen kehityksen ansiosta, mutta uhkiakin on näköpiirissä. Kommunikaatio on nopeaa, ja tieto ja epätieto leviävät ennätyksellisen nopeasti. Tekoälyn kvanttihyppy tehtiin ennen toista maailmansotaa, kun moderni konsepti tietokoneesta keksittiin ensin abstraktiona 1930-luvulla ja rautapuolella perään 1940-luvulla. Unelma tekoälystä syntyi nopeasti ensimmäisten tietokoneiden tultua todeksi. Tekoälyn määrittely ei ole yksiselitteistä tai helppoa, mutta ehkä minimissään sen täytyy olla jonkinlainen kognitiivinen algoritmikokonaisuus, joka kykenee palautteen perusteella oppimaan tavoitteellisessa toiminnassaan. Nämä algoritmit pyörivät datakeskuksissa ympäri maailmaa. Tekoälyllä, joka on edelleenkin laskentaintensiivistä tilastomatematiikkaa, tulee olemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ja taloudellisia seurauksia.

Hyvät kuulijat,

Suomalaisella tekoälytutkimuksella on pitkä historia, joka lähtee aina 1960-luvulta alkaen. Tekoälysovellukset ovat muuttuneet osaksi jokapäiväistä elämäämme myös Suomessa. Tekoälyratkaisuja käytetään yhteiskunnan jokaisella osa-alueella, oli sitten kyse teollisuudesta, terveydenhuollosta, asiakaspalvelusta tai esimerkiksi markkinoinnista. Käytännössä tekoälyt ovat korvanneet jo osin tavanomaiset hakupalvelut. Tekoäly on erinomainen koostamaan tietoa. Toki puutteitakin on, tekoäly esimerkiksi voi hallusinoida.

Myös kansalaiset ovat pysyneet mukana digikehityksessä ja DVV:n teettämän digitaitoraportin mukaan (2023) suomalaiset kuuluvat Euroopan digiosaavimpiin kansakuntiin. Vuonna 2021 Suomi sijoittui Euroopan maiden vertailussa toiselle sijalle. Vertailussa 16–74-vuotiailla 79 prosentilla suomalaisista oli vähintään digitaaliset perustaidot. Suomalaiset ovat digiosaamisellaan Euroopan kärkeä, ja osaaminen on vuosien aikana kasvanut kaikissa ikäluokissa. Osaamisen kasvusta huolimatta etenkin iäkkäämmissä ikäluokissa on nähtävillä edelleen paljon ihmisiä, joilla on vain perustaidot tai ei niitäkään. Yhteiskuntana osaamisen kilpajuoksussa on tärkeää valjastaa koulutuksen avulla riittävät perustaidot kaikille kansalaisille, jotta yksilöt selviytyvät jo alkaneessa työelämän digitalisaation jatkuvassa murroksessa sekä pystyvät kerryttämään uutta osaamista vanhojen taitojen päälle. Lisäksi kansalaisten on tärkeää ymmärtää myös tekoälyn etiikkaa.

Suomessa on monia hyviä koulutuksen ekosysteemejä tekoälyn ympärillä. LUMA-keskus Suomi on 11 yliopiston tiedekasvatukseen keskittyvä verkosto, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut. Sen tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden ja matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen uusimman tiede- ja teknologiakasvatuksen avulla. Sillä on myös valtakunnallinen tehtävä turvata LUMA-osaajien riittävä määrä sekä osaamisen korkea taso koko maassa.

FCAI, eli Finnish Center for Artificial Intelligence, on Suomen tekoälykeskus, joka perustettiin vuonna 2018. Se on kansallinen osaamiskeskus, jonka ovat perustaneet Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Keskuksen tavoitteena on kehittää uudenlaista tekoälyä, joka pystyy toimimaan ihmisten kanssa monimutkaisissa ympäristöissä ja auttamaan teollisuutta ja julkista sektoria ratkomaan tosielämän ongelmia. ELLIS-instituutti (European Laboratory for Learning and Intelligent Systems) on eurooppalainen tekoälyverkosto, joka yhdistää huippuasiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa. Sen tavoitteena on edistää tekoälytutkimusta ja varmistaa Euroopan kilpailukyky tällä alalla.

Näen valtavia mahdollisuuksia puolustusteollisuuden, automaation, tekoälyn ja super- sekä kvanttilaskennan keskiössä. Toivon mukaan tämä nyt muurattu investointi poikii Suomeen uusia työpaikkoja laajemminkin, ja luo uusia ekosysteemejä. Valtiovarainministerinä kaipaan tietenkin ennen muuta lisää verotuloja ja työpaikkoja Suomeen. Lisäarvon olisi hyvä pysyä rajojen sisällä. Siksi Suomessa tarvitaan vahvaa orgaanista kasvua ja kasvuyrityksiä, suurten yritysten rinnalle kilpailemaan. Kilpailu on markkinatalouden paras ominaisuus, hintamekanismin ohella.

Arvoisat kuulijat,

Suomen julkisen talouden kestävyydestä on syytä kaikkien kantaa huolta. Tulevaisuuden tarpeemme ovat valtavia, etenkin puolustuksen, turvallisuuden ja soten osalta. Kokonaisveroastetta ei ole varaa nostaa. Alhainen syntyvyys on nostanut sitä varsinkin viimeisen viidentoista vuoden kuluessa eläkemaksujen kautta. Kaikki veroluontoiset maksut ovat rasite yksityiselle liiketoiminnalle. Tarvitsemme kipeästi talouskasvua, mutta hokkuspokkuskeinoja ei ole, ainakaan opposition ulkopuolella.

Julkisessa keskustelussa on puhuttu datakeskusten sähköverotuesta. Hallitushan päätti korvata makeisten alv-korotuksen, juridisista syistä, sähköverotukien poistolla kaivoksilta ja datakeskuksilta. Ruotsi on vastaavan tuen poistanut jo aiemmin. Kannattava liiketoiminta on tällä toimialalla kannattavaa tästä päätöksestä riippumatta, ja toiminta- ja investointiympäristö on kannustava ja vakaa. Suomessa on kylmä ilmasto – jäähdyttäminen on suoraviivaista. Tilaa on, kuten vettäkin. Samoin sähkömme on liki Euroopan edullisinta, puhtauden ohella. Suomessa on myös osaavaa henkilöstöä datatalouden saralla. Luvitus on ja siitä tulee entistä toimivampaa. Verotus kevenee. Suomi on aivan omaa luokkaansa näillä eduilla.

Arvoisat kuulijat, näillä positiivisilla näkymillä toivotan liiketoiminnallenne onnea ja menestystä!