Valtiovarainministeriön oman hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2022

Valtiovarainministeriö ehdottaa omalle hallinnonalalleen määrärahoja yhteensä 20,3 miljardia euroa, joka on 0,8 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu etenkin kasvaneista kuntien peruspalveluiden valtionosuuksista. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen valmistelu ja toimeenpano sekä eläkemaksut kasvattavat talousarvioehdotusta.

Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 52 prosenttia, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 26 prosenttia, EU-maksujen 12 prosenttia, energiaverotuen 0,5 prosenttia ja Ahvenanmaan maakunnalle suoritettavien maksujen 1,4 prosenttia. Pääluokan määrärahoista virastojen toiminta- ja kulutusmenojen osuus on 6,5 prosenttia ja hallinnonalan arvonlisäveromenot 0,8 prosenttia.

Valtiovarainministeriön toimintamenoihin ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä julkisen hallinnon strategian mukaiseen julkisen hallinnon uudistamiseen, 3 miljoonan euron lisäystä kuntien kiinteistönpidon valtakunnalliseen kustannusvaikuttavuushankkeeseen sekä 1,6 miljoonan euron lisäystä julkisten hankintojen vaikuttavuuden kehittämisen ohjelmaan.

Verotus ja tulli

Verohallinnon ja Tullin toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 624 miljoonaa euroa. Menoihin sisältyy 23,6 miljoonaa euroa kansallisen tulorekisterin toimintamenoja, joihin sisältyy myös positiivisen luottotietorekisterin rakentamisen menoja.

Lisäksi takaisin maksettaviin veroihin ja verotukseen liittyviin korkomenoihin ehdotetaan 28 miljoonaa euroa.

Palvelut valtioyhteisölle

Valtion sisäisiin palveluihin virastoille ehdotetaan 56 miljoonaa euroa. Määrärahat sisältävät Valtiokonttorin, Palkeiden ja Valtorin toimintamenot sekä Valtorin investointimenot. Pääosa palveluista rahoitetaan asiakkailta kerättävillä maksuilla. Tämän lisäksi Valtiokonttori tuottaa valtion keskitettyjä palveluita muun muassa varainhankinnassa ja keskuskirjanpidossa.

Senaatti-konsernin liikelaitosten investointivaltuuden enimmäismääräksi ehdotetaan 700 miljoonaa euroa. Investoinnit painottuvat rakentamiseen, joka on valtion tehtävien kannalta tarpeellista, parantaa sisäolosuhteita, kasvattaa toimitilatehokkuutta ja turvaa viranomaisten toimintaedellytykset.

Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto

Tilastotoimeen, valtion taloudelliseen tutkimukseen ja rekisterihallintoon ehdotetaan yhteensä 127 miljoonaa euroa. Summa sisältää Digi- ja väestötietoviraston toimintamenot 61 miljoonaa euroa, Tilastokeskuksen toimintamenot 54 miljoonaa euroa ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot 3,9 miljoonaa euroa.

Sähköisen tunnistautumisen menoihin ehdotetaan 8 miljoonaa euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Alue- ja paikallishallinnon määrärahat koostuvat lähes pelkästään aluehallintovirastojen toimintamenoista, jotka ovat 64 miljoonaa euroa.

Valtion eläkemenot ja korvaukset

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja niihin liittyviin menoihin ehdotetaan 5,3 miljardia euroa, joka on 102 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin eläkkeiden määrän kasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Lisäksi Valtiokonttorin maksamiin vahingonkorvauksiin ja valtion matkavahinkoturvaan ehdotetaan 39 miljoonaa euroa.

Kuntien peruspalvelujen ja hyvinvointialueiden rahoitus

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Vuoden 2022 valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta (562 miljoonaa euroa) ei oteta huomioon kuntien peruspalvelujen valtionosuuden tasossa. Tämä on mahdollista siksi, että kuntataloutta on tuettu voimakkaasti vuonna 2020 ja koronasta aiheutuvat välittömät kustannukset hyvitetään kunnille myös vuonna 2021. Peruspalvelujen valtionosuuteen osoitetaan kuitenkin 246 miljoonan euron lisäys.

Vuonna 2022 peruspalvelujen valtionosuuden indeksikorotus on 165 miljoonaa euroa (2,2 prosenttia). Lisäksi valtionosuuden tasoa nostavat kuntien uudet ja laajenevat tehtävät, joihin osoitetaan 100 prosentin valtionosuus. Tehtävämuutokset lisäävät valtionosuuksia noin 107 miljoonalla eurolla.

Kunnille korvattaviin valtion päättämistä veroperustemuutoksista aiheutuneisiin verotulojen menetyksiin ehdotetaan 2,6 miljardia euroa, joka on noin 0,2 miljardia euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanoon ehdotetaan 47 miljoonan euron määrärahaa, joka on suunnattu hyvinvointialueiden perustamiseen ja toimintaan sekä väliaikaisten valmistelutoimielinten sekä aluevaltuuston kustannuksiin. Lisäksi uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanon tukeen ehdotetaan 175 miljoonan euron määrärahaa, joka on tarkoitettu muun muassa valtionavustusten maksamiseen uudistuksen ict-kustannuksiin.

Maksut Euroopan unionille

Euroopan unionille suoritettavien Suomen maksuosuuksiin ehdotetaan 2,505 miljardia euroa, joka on 88 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Vuosi 2022 on EU:n seuraavan rahoituskehyskauden 2021–2027 toinen varainhoitovuosi. Ehdotettu määräraha perustuu komission esitykseen Euroopan unionin monivuotisen rahoituskehyksen maksukatosta vuodelle 2022.

Komissio voi esittää jäsenvaltiolle lisäpyyntöjä tarvittavien varojen asettamiseksi komission käyttöön tilanteessa, jossa unionin talousarvion budjetoidut määrärahat eivät ole riittävät unionin käteisvarojen tarpeen kattamiseksi.

Lisätietoja:

talouspäällikkö Jan Holmberg, puh. 02955 30156, jan.holmberg(at)vm.fi
neuvotteleva virkamies Jussi Lammassaari, puh. 02955 30060, jussi.lammassaari(at)vm.fi (kuntien rahoitus)
finanssineuvos Ville-Veikko Ahonen, puh. 02955 30066, ville-veikko.ahonen(at)vm.fi (hyvinvointialueiden rahoitus)