Valtioneuvosto ja ministeriöt Media
Valikko
Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Asiantuntijaryhmä: Koronakriisi on paljastanut hyvinvointiyhteiskunnan vahvuudet ja murtumakohdat

Sosiaali- ja terveysministeriöTyö- ja elinkeinoministeriö 3.6.2020 12.03
Tiedote

Koronaepidemian aiheuttama poikkeustilanne on vaikuttanut epätasaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri ihmisryhmiin. Suurimman taakan kantavat ne, jotka ovat jo ennestään heikoilla. Tilanne vaatii sekä välittömiä että pitkäjänteisiä toimia, jotta hyvinvointiyhteiskunnan edellytykset, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo säilyvät, linjaa arkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama asiantuntijaryhmä.

Sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön asettama asiantuntijaryhmä etsi toimenpiteitä hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronaepidemian jälkihoidossa. Työryhmän tuottama raportti nostaa kriittiseen keskusteluun hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, joiden varassa yhteiskunnan murtuminen voidaan estää.

Huomio koronavirusepidemiasta eniten kärsineisiin

Kokonaisvaltainen kaikkien väestöryhmien hyvinvointi on yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta ratkaisevaa. Kriisistä selviäminen edellyttää kriisin hoitoon tarvittavien voimavarojen oikeudenmukaista ja reilua kohdistamista. Minkään sukupolven ja ihmisryhmän taakka ei saa muodostu kohtuuttomaksi.

Koronakriisi on paljastanut kohtia, joissa hyvinvointiyhteiskunta on vaarassa murtua. Siksi on välttämätöntä suunnata eniten panostuksia sinne, missä pandemia on koetellut hyvinvointia eniten.

Asiantuntijaryhmän mukaan nyt ei saa pysäyttää yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka tähtäävät tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tosiasialliseen toteutumiseen. Sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien vahvistaminen on päinvastoin tässä tilanteessa välttämätöntä.

Vahva kansalaisyhteiskunta auttaa selviämään kriisistä

Asiantuntijaryhmä painottaa kansalaisyhteiskunnan resurssien turvaamista. Järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat etsivät ja edustavat niitä, jotka ovat vaarassa jäädä virallisen palvelujärjestelmän katveeseen. Ne antavat äänen niille, jotka usein jäävät äänettömiksi. Lisäksi ne vahvistavat demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta päätöksentekoon.

Rajoitustoimien aikana järjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat joustavasti ja nopeasti asettuneet tukemaan kriisin pahiten koettelemia. Ne rakentavat arjen sosiaalista eheyttä ja luottamusta.

Erityisryhmien mahdollisuus työhön on varmistettava

Koronapandemian erityisiä riskiryhmiä ovat työllisyyden osalta nuorten, ikääntyneiden, maahanmuuttajien, vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden lisäksi naiset sekä itsensätyöllistäjät.

Jotta työmarkkinat eivät entisestään jakaantuisi, työllisyystoimissa tulee varmistaa näiden ryhmien työmahdollisuudet ja varoa niiden vastakkainasettelua.  

Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vaikutuksista säännöllistä tietoa päätösten tueksi

Pandemia muuttaa yhteiskuntaa, mutta vielä ei ole selvillä, millaisia ovat sen globaalit vaikutukset ja miten pysyviä muutokset ovat.

Jotta päätösten vaikutuksia hyvinvointiin ja tasa-arvoon voitaisiin arvioida, työryhmä ehdottaa kansallisen mallin ja kriteeristön luomista. Tässä pohjana voivat olla sekä OECD:n että Wellbeing Economy Governments -verkoston luomat kriteerit.

Toiseksi työryhmä ehdottaa, että Tilastokeskus rakentaa pysyvän seurannan mittariston, joka tuottaa säännöllisesti hyvinvointikehitystietoa päätöksenteon tueksi.

Kolmanneksi työryhmä esittää, että Suomeen perustetaan riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto, jolla on riittävät valmisteluresurssit. 

Lisätietoja

työryhmän puheenjohtaja emeritus arkkipiispa Kari Mäkinen (yhteydenottopyynnöt [email protected])

Palaa sivun alkuun