Sosiaaliturvauudistuksen kolumni
Etuuksien käyttö heijastelee maahanmuuttajien heikkoa työmarkkina-asemaa
Viime viikolla julkaistiin tutkimus maahanmuuttajista ja Kelan etuuksien käytöstä. Millaisia etuuksia maahanmuuttajat saavat, kun niitä vertaa suomalaisten sosiaaliturvaetuuksien koko palettiin? Mitä näiden etuuksien saaminen kertoo ihmisen elämäntilanteesta?
Kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat saavat sosiaaliturvaetuuksia samoin ehdoin. Ne takaavat toimeentulon elämän riskitilanteissa, kuten työttömyyden kohdatessa. Etuudet jakautuvat perus- ja ansioturvaan. Perusturvan taso on alhaisempi kuin ansioturvan, jota saadaan edeltävien ansioiden perusteella.
Kelan työpaperi käsitteli lähinnä perusturvaetuuksia eli sosiaaliturvaa, jota saavat heikosti työmarkkinoille kiinnittyneet tai kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Maahanmuuttajien kantaväestöä suurempi perusturvan käyttö johtuu ensisijaisesti heikosta työmarkkina-asemasta. Maahan muuttaneiden työllisyys paranee maassaoloajan myötä, joten myös työttömyysturvan, asumistuen ja perustoimeentulotuen saajien osuus on sitä pienempi, mitä pidempään maassa on oltu. Jos ansiosidonnainen päiväraha laskettaisiin mukaan, maahanmuuttajien osuus työttömyysturvan saajista olisi selvästi pienempi kuin Kelan työpaperissa.
Perusturvaetuudet toimeentulona kotoutumisen aikana
Toimeentulon turvaamisen lisäksi etuudet mahdollistavat maahanmuuttajille kotoutumistoimenpiteisiin osallistumisen eli tärkeän panostuksen esimerkiksi suomen kielen opiskeluun ja muiden työelämässä tarvittavien valmiuksien hankkimiseen ja vahvistamiseen sekä sitä kautta työllistymiseen. Tutkimustiedon antamien viitteiden perusteella kotoutumistoimenpiteet ovat hyödyllisiä työllistymisen kannalta.
Kotoutumistoimenpiteiden aikana voi saada työmarkkinatukea, toimeentulotukea ja asumistukea. Näiden etuuksien käyttäjissä on maahanmuuttajia suhteessa enemmän kuin muuta väestöä. Maahanmuuttajien yleisempi työttömyysturvan saaminen ei kuitenkaan johdu pelkästään siitä, että he osallistuvat kotoutumistoimiin, vaan pääsy työmarkkinoille on muuta väestöä vaikeampaa kotoutumistoimien jälkeenkin.
Mihin maahanmuuttajien työllistymisen esteisiin pitäisi erityisesti vaikuttaa?
Maahanmuuttajat tulevat eri taustoista ja ovat eri elämäntilanteissa. Suomeen muutetaan eniten toisesta Euroopan maasta sekä perhesuhteiden tai työn vuoksi. Merkittävä osa maahanmuuttajista työllistyy ja pärjää yhteiskunnassamme hyvin. Työttömyys ja pienituloisuus ovat kuitenkin selvästi yleisempää maahanmuuttajien kuin koko väestön keskuudessa.
Maahanmuuttajien työllisyys on kaikissa Pohjoismaissa keskimäärin muuta väestöä heikompi. Suomessa se on Pohjoismaista kaikkein heikoin, kuten on koko väestönkin työllisyys.
Eritoten ulkomaalaistaustaisten naisten työmarkkina-asema on erittäin heikko, myös niillä naisilla, joilla on hyvä koulutus ja kielitaito. Työllisyysaste vaihtelee paitsi taustamaaryhmittäin, myös äitien ja muiden naisten välillä. Se on lähes kaikissa ryhmissä suomalaistaustaisten naisten työllisyysastetta matalampi, vaikka paraneekin maassa asutun ajan myötä.
Terveysongelmat ovat yhteydessä heikompaan työllisyyteen sekä maahanmuuttajilla että koko väestöllä. Terveysongelmat ovat korostuneet osalla maahanmuuttajista. Työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseksi tarvitaan myös terveyttä edistäviä toimia.
Maahanmuuttajat kohtaavat työmarkkinoilla myös syrjintää. Se näkyy työnsaannissa, pätkittäisinä työurina ja päätymisenä koulutusta vastaamattomaan työhön.
Sosiaalinen turvaverkko auttaa elämässä eteenpäin
Tutkimustieto viittaa siihen, että maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen on toistaiseksi vähäinen. Kestävyysvajeen kaventaminen edellyttänee nykyistä laajempaa työperäistä maahanmuuttoa.
Maahanmuuttajien työllisyyteen ja hyvinvointiin on syytä kiinnittää huomiota ja niitä tulee edelleen parantaa eri keinoin. Onnistunut työllisyys- ja hyvinvointipolitiikka vähentää myös julkistaloudellisia kustannuksia.
Maahanmuuttoa ei kuitenkaan pitäisi typistää vain kustannuskysymykseksi. Maahanmuutto perustuu osittain myös humanitaarisiin auttamisen periaatteisiin.
Yksi perusturvajärjestelmän tehtävistä on ylläpitää osallisuutta ja tukea eteenpäin pääsemisessä. Pitkittyneestä heikosta toimeentulosta seuraa usein köyhyyttä, josta kärsivät myös lapset. Vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia, sillä eläkkeetkin jäävät pieniksi. Tällä hetkellä näihin ongelmiin yhdistyy usein heikko osallisuus suomalaisessa yhteiskunnassa. Huono-osaisuuden ketjun estäminen vaatii pyrkimystä kotouttamisen kehittämiseen että syrjinnän ja rasismin vastaista toimintaa. Emme halua, että syntyy sukupolvelta toiselle periytyviä haasteita.
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, THL
Signe Jauhiainen, tutkimuspäällikkö, Kela
Jussi Tervola, tutkimuspäällikkö, THL