Hyvässä hengessä kohti virallisia neuvotteluja – aluekierroksen antia hyvinvointialueilta
Kolme sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikköä kävi alkusyksyn aikana keskustelukierroksen kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS:n johdon kanssa.
Tavoitteenamme oli keskustelujen kautta sekä tutustua ihmisiin että osapuolten näkemyksiin sote-palveluista ja hyvinvointialueiden ohjauksesta. Ensisijaisesti katsoimme eteenpäin ja arvioimme alueiden tilannetta, strategiatyötä sekä näkymiä sote-järjestelmän ja toimintaympäristön tulevaisuudesta. Samalla saimme tietoa siitä, millaisia tarpeita hyvinvointialueiden ohjaukselle on olemassa.
Hyvinvointialueilta tapaamisiimme osallistui vaihtelevasti johtoa vain muutamasta henkilöstä koko johtoryhmään. Aluehallitusten puheenjohtajat olivat mukana noin puolessa käymistämme keskusteluista. Ministeriön ryhmää täydensi kulloisenkin yhteistyöalueen (YTA) koordinaattori.
Tiivistetysti totean, että talouskehitys, työllisyys, väestörakenne ja laajemmat tulevaisuudennäkymät vaihtelevat alueittain.
Alueet toivat esiin huolen sekä alueiden että väestöryhmien välisestä vastakkainasettelusta. Hyvinvointialueiden rooli alueellisen yhteistyön veturina on vahva erityisesti pienillä alueilla. Kaikkien hyvinvointialueiden yhteistyörakenteet TE-palveluiden kanssa ovat vasta muodostumassa, ja erilaiset aluejaot tuovat tähän oman haasteensa.
Keskustelut käytiin vapaamuotoisesti alueiden esittämien painopisteiden pohjalta. Jotkut alueet kävivät tilannettaan läpi varsin yksityiskohtaisesti, jotkut kokonaan ilman kirjallisia esityksiä. Jossain keskityttiin enemmän nykytilaan, toisaalla pohdittiin laajemmin tulevia haasteita ja mahdollisuuksia niiden ratkaisemiseksi. Kaikki keskustelut olivat hyviä ja antoisia – ja vähän omanlaisiaan, kuten alueet ylipäätään ovat.
Koska kyse ei ollut virallisista hyvinvointialueiden neuvotteluista – nehän ovat juuri käynnistymässä – keskusteluista ei tehty virallisia muistioita.
Johtopäätökset ehdotuksina seuraavaan hallitusohjelmaan
Aluekiertueemme päätyttyä olemme koostaneet käydyistä keskusteluista keskeiset teemat ja kehittämisehdotukset. Kehittämistarpeita on sekä hyvinvointialueilla että sosiaali- ja terveysministeriössä ja muissa ohjauksesta vastaavissa ministeriöissä. Eniten esiin nousseita kehittämiskokonaisuuksia olivat:
- valtioneuvoston yhteinen hyvinvointialueohjaus (myös rahoitusmalli)
- erityistä osaamista ja resursseja vaativien palvelujen turvaaminen (kuten keskittäminen ja palvelujen hinnoittelu)
- ikääntyneiden palvelut, erityisesti asumispalvelut ja niiden rahoitus sekä ennaltaehkäisevä toiminta kuntien ja järjestöjen kanssa (erityisesti kuntien sitoutuminen)
- lasten ja nuorten pahoinvoinnin vähentäminen ja ennaltaehkäisy
- päihteiden käytön vähentäminen ja ennaltaehkäisy sekä haittojen tehokkaampi hoitaminen
- maahanmuuton haasteet (joillakin alueilla)
- digitalisaation (myös tekoälyteknologia) hyödyntämisen ja sen vaikuttavuuden lisääminen
- kustannustietoisuuden ja -vaikuttavuuden vahvistaminen
- tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen
- valmius- ja varautumistoiminta (laajasti ymmärrettynä).
Työstämme kehittämisehdotuksia nyt sillä silmällä, että saisimme yhdessä hyvinvointialueiden kanssa ehdotuksia seuraavaan hallitusohjelmaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen ohjausta koskeviksi teemoiksi. Tämä työskentely jatkuu loppusyksyn ja ensi vuoden aikana, kun seuraavaan hallituskauteen valmistautuminen varsinaisesti alkaa häämöttää.
Hienoa, että pääsimme keskustelemaan jokaisen hyvinvointialueen kanssa. Me saimme keskusteluista ja jaetuista näkemyksistä merkittävästi lisää ajateltavaa. Toivottavasti tapaamisemme olivat hyödyllisiä myös hyvinvointialueiden osallistujille.
Minna Saario
osastopäällikkö
Kirjoittaja toimii sosiaali- ja terveysministeriön ohjausosaston osastopäällikkönä. Hyvinvointialueiden kierrokselle osallistuivat hänen lisäkseen osastopäälliköt Anna Cantell-Forsbom ja Annakaisa Iivari.