Kuntien sote-ulkoistusten ja investointien rajoittamista tiukennetaan
Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistusten ja investointien rajoituslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka. Samalla ulkoistussopimuksia ja investointeja koskevia säännöksiä tiukennetaan. Myös kuntien yhteistoiminta-alueita koskevaa puitelakia jatketaan vuodella. Tasavallan presidentti vahvisti lain torstaina 28. joulukuuta. Laki tulee voimaan 1. tammikuuta 2018.
Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun aikana kuntien ja kuntayhtymien päätösvaltaa sosiaali- ja terveyspalveluissa on rajoitettu määräaikaisesti kahdella lailla.
Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annettu laki edellyttää irtisanomisehtoa kuntien ja kuntayhtymien pitkäaikaisiin ja laajoihin sopimuksiin sote-palvelujen hankkimiseksi yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi laki rajoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa pitkäaikaisia rakennusten käyttöoikeussopimuksia sekä edellyttää sosiaali- ja terveysministeriön lupaa yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinneille.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki eli ns. Paras-laki taas on velvoittanut kuntia järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut riittävällä väestöpohjalla. Paras-lain yhteistoimintavelvoitteiden soveltamisesta annetun lain perusteella nykyisiä yhteistoiminta-alueita ei saa purkaa.
Nyt molempien lakien voimassaoloa jatketaan vuodella. Perusteena on maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulon siirtyminen. Paras-lain yhteistoimintavelvoitteiden soveltamisesta annetun lain sisältöön ei tule muita muutoksia, kuin voimassaolon jatkuminen vuoden 2019 loppuun.
Rajoituslain ehtoja yli 5 miljoonan euron rakennusinvestoinneista kiristetään. Jatkossa luvan voi saada vain jos investointi on välttämätön ja kiireellinen lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamiseksi.
Voimassa olevan lain mukaan laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto, jos ulkoistus koskee yli 50 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän sote-palveluista ja sopimuksen kesto on yli 5 vuotta. Tällöin tuleva maakunta voi irtisanoa sopimuksen laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.
Nyt lakia muutetaan siten, että palvelujen hankkimista koskevaan sopimukseen pitää laittaa irtisanomisehto aina silloin kun ulkoistus koskisi yli 30 prosenttia kunnan tai kuntayhtymän vastuulla olevista sote-palveluista ja kun sopimus jatkuisi vuotta 2020 pitemmälle. Maakunnalla on tällöin oikeus irtisanoa sopimus korvauksetta.
Rajoitustoimia tiukennetaan siksi, että kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistussopimukset rajoittavat tulevan maakunnan mahdollisuutta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalveluja tarkoituksenmukaisesti. Vastaavasti sairaanhoitopiirien nyt yleensä velkarahalla tekemät investoinnit uudisrakennukseen tai peruskorjaukseen tarkoittavat, että rakennukset ja niihin sidottu velkapääoma siirtyvät maakunnille riippumatta siitä, mikä todellinen tarve on tulevaisuudessa.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 02951 63338
Hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM, p. 0295 163367