Lääketiede ei saa sivuuttaa puolta väestöstä

Tänään 19.3. vietetään kirjailija Minna Canthin ja tasa-arvon päivää. Canth oli aikansa merkittävä vaikuttaja, sanomalehtinainen ja aktivisti, joka haastoi aikanaan rohkeasti naisille rakennettuja rooleja.

”Kaikki naiset älkööt tehkö käsitöitä”, on yksi Minna Canthin kuolemattomista toteamuksista. Käsityöt ovat upea, nykyisin harvinainen taito, jota arvostan, mutta naisella on yhteiskunnassa paljon muutakin annettavaa.

Minna piti naisten aseman edistymisen ensimmäisenä ehtona naisten persoonallista ja henkistä vapautta. Periaate on helppoa allekirjoittaa tänäkin päivänä. Naisten oikeuksia, vapauksia ja osallisuutta rajoitetaan monessa maailman kolkassa.

Naisten aseman eteen on yhä tehtävä töitä. Esimerkiksi seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien edistämistä ja sukupuolista itseilmaisua vastustetaan eri puolilla maailmaa. Räikeän vastustuksen lisäksi tasa-arvon toteutumista hidastavat yhä monet syrjivät normit ja asenteet. 

Länsimaisessa lääketieteessä on rakenteellinen sukupuolivinouma. Perus- ja soveltavan tason tutkimustietoa on yksinkertaisesti liian vähän. 
Naisten terveyteen liittyvät ongelmat ja puutteet hoidossa eivät liity ainoastaan gynekologisiin tai seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymyksiin. Naiserityiset kysymykset on tärkeää huomioida aivan jokaisella lääketieteen erikoisalalla. 

Yksi esimerkki sukupuolivinouman vaikutuksista liittyy unilääke tsolpideemiin. Naiset olivat aliedustettuina lääkkeen myyntilupaa koskevissa tutkimuksissa. Tsolpideemi ehti olla markkinoilla lähes 20 vuotta, kunnes selvisi, että lääke poistuu naisten elimistöstä miehiä hitaammin ja annoksen tulisi naisilla olla vain puolet miesten annoksesta. Yhdysvalloissa naisten liian suuret annokset on yhdistetty satoihin liikenneonnettomuuksiin. 

Tiedämme, että naiset elävät keskimäärin pidempään kuin miehet ja terveydelle suotuisat elintavat ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Naiset käyttävät aktiivisesti sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon palveluja, mutta kokevat kuitenkin miehiä yleisemmin saavansa niitä riittämättömästi. 

Monet naisenemmistöiset työt ovat henkisesti ja fyysisesti kuormittavia, eikä kuormitusta tunnisteta. Tämä koskee esimerkiksi hoiva-alaa. Naiset kokevat miehiä yleisemmin kiirettä, työuupumusta ja tunnekuormitusta. Sairauspoissaolot ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä.  

Onko meillä varaa ohittaa puolet väestöstä? Tanskassa asiaan ovat puuttuneet myös elinkeinoelämän järjestöt. Heidän arvionsa mukaan naisten hoitamatta jäävät terveysongelmat heikentävät bruttokansantuotetta jopa neljällä miljardilla eurolla. Vaikka taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset ovat kiistattomia, vähätellään naisten terveyden, esimerkiksi vaihdevuosioireiden tai gynekologisten sairauksien, merkitystä edelleen huolestuttavalla tavalla. 

Kysymystä voisi myös Minna Canth tässä ajassa pohtia, olihan hän sitoutunut naisten oikeuksien edistäjä ja taloudenpitoa tunteva liikenainen. Naisten terveyden kysymys on koko ihmiskunnan kysymys. Taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta on selvä asia, että tilanteeseen on puututtava. 

Kutsuin naisten terveyden asiantuntijat tällä viikolla koolle pyöreän pöydän ääreen, ja nyt suunnittelemme tarkoituksenmukaisia jatkotoimia. Laadimme sosiaali- ja terveysministeriössä kattavan strategian, jonka tavoitteena on kartoittaa tarpeelliset toimenpiteet tuleville vuosille. 

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Sanni Grahn-Laasonen, sosiaaliturvaministeri