Miksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita uudistetaan?

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita uudistetaan. Uudistusten tavoite on varmistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille yhdenvertaiset, turvalliset palvelut ja taata, että palveluja tarjoavassa ja hoitavassa yksikössä on riittävästi osaamista.

Terveyspalveluryhmän johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo videohaastattelussa tarkemmin, miksi rakenteita uudistetaan. Lisäksi hän kertoo, mitä kaikkea uudistukseen kuuluu, miten lähipalvelut turvataan ja onko potilasturvallisuudesta huolehdittu.

Linkki videohaastatteluun: https://youtu.be/zuNy9sHYBmw

Lisää aiheesta:

• Päivystysuudistus yhdentäisi sosiaali- ja terveyspalveluja toisiinsa - lausuntokierros alkaa
• Päivystys ja erikoissairaanhoito (alueuudistus.fi)

Tekstiversio haastattelusta

Miksi päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenteita uudistetaan?

”Nämä uudistukset ovat olleet vireillä itse asiassa koko 2000-luvun. Pitkällä aikavälillä syitä on kaksi. Ensinnäkin Suomen sairaalaverkko on rakennettu pitkälti 1960- ja 70-luvuilla ja se on käynyt vanhentuneeksi monella tavalla. Väestö on siirtynyt yhä enemmän suuriin asutuskeskuksiin, mutta meidän on ylläpidettävä kiireellisen hoidon palveluja myöskin vähemmän tiiviisti asutetuilla alueilla. Olemme tottuneet siihen, että meillä on terveyskeskuksen yöllä auki. Tosiasiassa kuitenkin yöllisten päivystyskäyntien määrä terveyskeskuspäivystyksissä on aika pieni muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä tilanne kokonaisuudessaan aiheuttaa sen, että vakavasti sairastuneet tai loukkaantuneet eivät aina heti päädy oikeaan hoitopaikkaan ja toisaalta henkilökunnan käyttö ei ole parasta mahdollista.”

Mitä kaikkea kuuluu päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistuksen laajaan kokonaisuuteen?

”Yöpäivystystä pyritään keskittämään ja toisaalta pyritään kokoamaan vakavasti sairastuneiden ja loukkaantuneiden ihmisten hoito sellaisiin paikkoihin, joissa hoito pystytään turvallisesti ja tehokkaasti ympärivuorokautisesti toteuttamaan. Tämän takia meillä vahvistetaan 12 erittäin laajan palveluvalikoiman päivystyssairaalan voimavaroja ja toisaalta katsotaan aika tarkkaan yhteistyössä nykyisten erityisvastuualueiden kanssa muut keskussairaalat, mitä niissä kannattaa ja on tarpeen päivystää ympärivuorokauden. Tämän lisäksi erityisvastuualueiden hakemuksesta on mahdollista jatkaa ympärivuorokautisia perusterveydenhuollon tai akuuttilääketieteen päivystyksiä niissä terveyskeskuksissa tai pienemmissä sairaaloissa, joissa se on väestön kannalta tarpeellista. Lisäksi tähän uudistukseen kuuluu merkittäviä sosiaalihuollon ja sosiaalipäivystyksen saatavuutta parantavia toimenpiteitä. Ja viimeiseksi täytyy mainita terveyskeskusten ilta- ja viikonloppukiirevastaanotot. Näillä pyritään nimenomaan ohjaamaan väestöä ja tarjoamaan heille hyviä kiirevastaanottopalveluja, ettei tarvitsisi mennä yhteispäivystykseen ja jonottaa pitkään.”

Miten lähipalvelut turvataan, kun sosiaali- ja terveyspalveluja kootaan isompiin yksiköihin?

”Terveyskeskusten kiirevastaanottomahdollisuuksien lisäämisen ohella kiinnitetään huomiota ensihoitoon. Ensihoito on hyvin vaativiin toimenpiteisiin pystyvää toimintaa. Lisäksi se pystyy arvioimaan hoidon tarpeen. On todella tärkeää, että katsomme huolella sen, missä ensihoidon kysyntä ja tarve on suurimmillaan, mutta turvaamme sen myös siellä, missä kysyntä on satunnaista. Tämä koskee myöskin niitä monia sosiaalihuollon laitoksia, palveluasumisyksiköitä ja esimerkiksi terveyskeskusten vuodeosastoja, joita ei ole tarkoitus jättää ilman päivystyksellisiä lääkäripalveluita ja joissa ensihoito tarvittaessa käy paikan päällä.”

Onko potilasturvallisuudesta huolehdittu, kun matka-ajat sairaaloihin pitenevät?

”Itse asiassa matka-ajat sairaaloihin eivät hirveästi pitene. Jos katsotaan väestöä kokonaisuudessaan, tällä mallilla lähes kaikilla ajoaika ympärivuorokautiseen päivystykseen on alle kaksi tuntia, mikä on asetettu kansalliseksi tavoitteeksi. Kahdeksallakymmenellä prosentilla väestöstä se on alle tunti. Korostaisin todellakin sitä, että yöaikainen tarve päivystyskäynteihin on perustasolla pieni, mutta kun on vakavammista tilanteista kyse, ensihoito on se, joka hätäkeskukseen tehdyn soiton perusteella käy arvioimassa tilanteen ja huolehtii potilaasta kuljetuksen aikana.”

Haastattelu ja video: Kimmo Vainikainen