Perhevapaauudistus astuu voimaan elokuussa 2022
Vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa ja vapaiden käytön joustavuus lisääntyy. Uudistus pyrkii lisäämään työelämän ja vanhempien tasa-arvoa ja huomioi nykyistä paremmin erilaiset perhemuodot. Uudet vanhempainvapaat koskevat pääsääntöisesti lapsia, joiden laskettu syntymäaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen.
Hallitus esittää perhevapaauudistuksen lakien vahvistamista. Eduskunta on hyväksynyt uudistuksen 8.12.2021.
Uudistus antaa ensimmäistä kertaa yhtä suuren vanhempainvapaakiintiön molemmille vanhemmille. Vapaita voi käyttää monessa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti ja niistä voi luovuttaa osan toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.
Uudet vanhempainvapaat
Perhevapaauudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Tästä enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen vanhempainpäivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin poikkeus: vanhempainrahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
Vanhempainrahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa, työsuhteessa olevat vanhemmat voivat saada vapaata enintään neljässä jaksossa. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa.
Vanhempainvapaalla voi olla myös osittaisesti. Tällöin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä. Myös vanhempainrahan määrä on puolet täysimääräisestä.
Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi.
Työsopimuslaissa vapaiden kesto ja ajankohta muuttuvat vastaavalla tavalla.
Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk).
Varhaiskasvatuslakia muutetaan siten, että oikeus varhaiskasvatukseen alkaa sinä
kuukautena, kun lapsi täyttää 9 kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyy enintään 13 viikon vanhempainvapaasta johtuvan poissaolon ajan. Ajalta ei peritä varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
Samalla toteutetaan työelämän tasapaino -direktiivin mukainen palkaton omaishoitovapaa, jota voi saada enintään 5 päivää vuodessa.
Perhevapaauudistuksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan pitkäjänteisesti. Vaikutusarvioinnit julkaistaan.
Hallitus esitti asiaa koskevan lakikokonaisuuden vahvistamista torstaina 13. tammikuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina. Lait tulevat voimaan 1. elokuuta 2022, mikä tarkoittaa, että uudet perhevapaat koskevat lapsia, joiden laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Lasketusta ajasta huolimatta, jos lapsi syntyy ennen 1.8.2022, sovelletaan nykyisiä säännöksiä. Adoptiolapsen kohdalla uusia säännöksiä sovelletaan, jos adoptiolapsen hoitoonottopäivä on 31.7.2022 tai myöhemmin.
Lisätietoja:
STM:
sosiaali- ja terveysministerin erityisavustaja Hanna Hänninen, p. 0295 163 508, [email protected]
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085, etunimi.sukunimi@ gov.fi
neuvotteleva virkamies Eva Ojala, p. 0295163201, etunimi.sukunimi@ gov.fi
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635, etunimi.sukunimi@ gov.fi
TEM: johtava asiantuntija Seija Jalkanen, p. 0295 048 952, [email protected]
OKM: opetusneuvos Tarja Kahiluoto, p. 02953 30386, etunimi.sukunimi@ gov.fi