Selvitys YEL-järjestelmän kehittämistarpeista valmistunut
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2024 filosofian tohtori Jukka Rantalan selvityshenkilöksi kartoittamaan yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistarpeita. Raportti on nyt julkaistu.
Nykyisellään eläkelaitos vahvistaa YEL-vakuutuksen alkaessa YEL-työtulon, johon sekä vakuutusmaksu että eläkekarttuma perustuvat. Määritelty YEL-työtulo vaikuttaa myös yrittäjien toimeentuloturvaan, koska se asettaa perustason mm. sairausvakuutuslain päivärahalle, työttömyysturvalle ja asumistuelle.
Selvityksen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja, joilla yrittäjän eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämistä kehitettäisiin nykyisestä. Tohtori Rantala selvitti samalla rahastoinnin vaihtoehtoja ja muita tarpeellisia muutoksia yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseksi.
Selvitystyön tukena toimi sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä seurantaryhmä, jossa oli edustajat sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Suomen Yrittäjät ry:stä, Mikro- ja yksinyrittäjät ry:stä, työmarkkinakeskusjärjestöistä, Eläketurvakeskuksesta, verohallinnosta, Työeläkevakuuttajat Tela ry:stä sekä Finanssiala ry:stä.
Verotuksen ansiotulot työtulon perustaksi
Selvitys sisältää viisi kehitysehdotusta, joista ensimmäinen on yrittäjän työtulon määrittäminen yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon kautta. Tämä toimisi vakuuttamisen pääsääntönä. Rantalan mukaan muutos selkeyttäisi työtulon määrittelyä, huomioisi yrittäjän muuttuvat työtulot ja vähentäisi alivakuuttamista.
Rantala ehdottaa pääsäännön rinnalle mahdollisuutta siirtyä nykyisen kaltaiseen työtulomalliin, kun määritelty työtulo ylittää 35 000 euroa vuodessa. Laskennalliseen työtuloon kuuluisi olennaisesti Työpanosmittari, joka voitaisiin kehittää nykyisestä työtulolaskurista.
Työtulon uuden määräytymistavan aiheuttamiin mahdollisiin suuriin muutoksiin tulisi Rantalan mukaan varautua siirtymäsääntöä kehittämällä. Verotuksen ansiotulon käyttöön voisi siirtyä heti lain voimaantultua tai viimeistään, kun voimaantulosta on kulunut kaksi vuotta.
Rantala ehdottaa myös vakuuttamisvelvollisuuden neljän kuukauden aikarajasta luopumista, ja että vakuuttamisen tulorajaksi otettaisiin TyELin alaraja kolminkertaisena, eli noin 2520 euroa. Tämä parantaisi Rantalan mukaan työeläketurvan kattavuutta.
Lopuksi Rantala ehdottaa, että uudistuksen vaikutuksia seurataan ja eduskunnalle annetaan viiden vuoden kuluttua selonteko uudistuksen onnistumisesta ja mahdollisista uusista toimenpiteistä.
Ministeri käynnistää yrittäjävuoropuhelut
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen kiittää selvityshenkilöä vaikeaan tehtävään tarttumisesta. Hän pitää välttämättömänä, että YEL-uudistus tehdään yrittäjyyden edellytysten parantamisen näkökulmasta.
”Hallitus on valmis uudistamaan YEL-järjestelmää vielä tällä hallituskaudella tavalla, joka lisää yrittäjyyttä ja edistää kasvua. Palaute yrittäjiltä on kuultu ja erittäin selvää: nykyinen YEL-malli koetaan epäjohdonmukaiseksi ja jopa mielivaltaiseksi. Käynnistämme vielä ennen joulua yrittäjävuoropuhelun ja kuulemme yrittäjiä laajasti”, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
- Yrittäjäkin ansaitsee kunnollisen eläketurvan. Selvityshenkilön raportti yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseksi (julkaisuarkisto Valto)
Lisätietoja:
Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen erityisavustaja Annu Jaakkola, p. 0295 163 330
Hallitusneuvos Kirsi Terhemaa, p. 0295 163 546
Johtaja Jaana Rissanen, p. 0295 163 011
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]