Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media
Valikko

Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma ordnema ođastusa ráđđehusa láhkaárvalusat cealkámušjorrosii

SisäministeriöSosiaali- ja terveysministeriöValtiovarainministeriö 15.6.2020 12.01 | Julkaistu suomeksi 15.6.2020 klo 15.45
Dieđáhus

Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija, ruhtaministeriija ja sisáššiidministeriija bivdet Nannan-Suoma gielddain, gieldaovttastumiin sihke eará cealkámušbivdagis namuhuvvon beliin cealkámušaid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ođastusa ja gádjundoaimma ordnema ráđđehusa árvalusas. Cealkámušaid sáhttá addit čakčamánu 25. beaivve 2020 rádjái.

Marina ráđđehusa ođastusa ulbmilin lea gáržžidit buresbirgejupme- ja dearvvašvuohtaerohusaid, dorvvastit ovttaveardásaš ja buorrešlájat sosiála- ja dearvvašvuohta- sihke gádjundoaimma bálvalusaid, buoridit dorvvolašvuođa, bálvalusaid oažžuma ja oažžašuvvama, dorvvastit ámmátmáhtolaš bargofámu oažžuma, dávistit servodatlaš earáhuvvamiid buktin hástalusaide ja doalahallat goluid šaddama.  

Ovdanbuktinárvalusa mielde Supmii ceggejuvvojit 21 sode-eanangotti, maidda sirdojuvvole sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma barggut, mat dálá áigge leat gielddaid ovddasvástádussan. Uusimaas sosiála- ja dearvvavuohtafuolahusa ja gádjundoaimma ordnenovddasvástádus spiehkastivččii riikka eará čovdosis dađi lági mielde, ahte njealji Uusimaa sode-eanangotti lassin Helssega gávpogis livččii bargguid ordnenovddasvástádus. Dasa lassin HUS-eanangoddeovttastumis livččii dearvvašvuohtafuolahusas ordnenovddasvástádus lágas mearriduvvon ja HUS-ordnensoahpamušas sohppojuvvon eavttuid mielde.

Buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideapmi bázálii gielddaid bargun, muhto ovddidanbargu dahkkojuvvolii ovttasbarggus eanangottiiguin. Birasdearvvašvuohtafuolahus joatkahuvalii gielddaid bargun. Oahppovázzinfuolahusa kuráhtor- ja skuvlapsykologabarggut sirdásivčče sode-eanangottiide.

Eanangottiid vuođđudeami ja doaimma dáfus guovddáš láhkaevttohusat leat:

  • láhka sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnemis
  • láhka gádjundoaimma ordnemis
  • sode-eanangoddeláhka
  • sote-eanangodderáhkadusláhka
  • láhka sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke gádjundoaimma ordnemis Uusimaas,  
  • fápmuibidjanláhka mii guoská ođastusa
  • sode-eanangottiid ruhtadanláhka

Dasa lassin láhkaárvalus doallá sisttis evttohusaid gielddaid stáhtaossodatláhkaásaheami, vearroláhkaásaheami, sode-eanangottiid láhkaásaheami, mii guoská bargiid, sihke muhtin lágaid rievdadeami várás, mii guoská oktasaš hálddahusa. Láhkaárvalus šaddá oktiibuot 48 lágas ja láhkarievdadusas.

Sode-ordnenlágas nannosit vuođđu geabbilis bálvalangollosiid duddjomii

Sode-ordnenlágas čohkkejuvvole oktii sosiálafuolahusa ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke vuođđodási ja spesiáladási bálvalusat sode-eanangottiid ovddasvástádussan. Bálvalusaid ordnen- ja ruhtadanovddasvástádusa integreren sode-eanangottiide dahká vejolažžan áššehasaid bálvalangollosiid ollašuhttima dáláža buorebut. Integrašuvdna lea okta guovddáš vuohki ođastusa ulbmiliid oažžašuvvama várás.

Sode-ordnenlágas mearriduvvolii maid viđa sosiála- dearvvašvuohtafuolahusa ovttasbargoguovllus, maidda gullevaš guovllu sode-eanangottit galggale soahpat sosiála-ja dearvvašvuohtafuolahusa bargojuogus, ovttasbarggus ja oktiisoabaheamis áššiin, mat mearriduvvojit lágas dárkileappot. Dasa lassin mearriduvvolii guovttegielalaš sode-eanangottiid geatnegasvuođas ja bargojuogus ruoŧagielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ollašuhttimis.

Uusimaa sode-eanangottiin ja Helssega gávpogis livččii sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusas vuosttaš saji ordnenovddasvástádus, muhto HUS-eanangoddeovttastumis livččii lágas mearriduvvon ordnenovddasvástádus spesiálabuohccedikšuma ja universiteahtalaš buohcceviesu doibmii gullevaš bargguin.

Evttohusaiguin nannejuvvo sode-eanangotti sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnenovddasvástádus sihke dárkkálnuhttojuvvo oastinbálvalusaid ja láigobargofámu geavahus

Evttohusas mearriduvvolii dáláža dárkileappot almmolaš sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnenovddasvástádusas sihke dárkilit rájiiguin bálvalusaid háhkamis priváhta bálvalanbuvttadeddjiin sihke láigobargofámu geavaheamis.

Fápmuibidjanlágas mearriduvvolii dakkár oastinbálvalussoahpamušaid fámohisvuođas, mat sirdásit sode-eanangoddái, ja main livččii sohppojuvvon evtttohuvvon ordnenovddasvástádusa ja oastinbálvalusaid sode-ordnenlága njuolggadusaid vuostá, juos soahpamuš ii sáhte rievdaduvvot lágalažžan. Fámohisvuohtačuovvumuš ii guoskkale eatnasa, main lea soahpamuš olggobeallái sirdimis.

Gádjundoaimma ođastusain oččoduvvojit eanet ovttalágán gádjundoaimma bálvalusat ja riikkaviidosaš beaktilvuohta

Ovdanbuktinárvalusa mielde gádjundoaimma ordnele boahttevuođas sode-eanangottit ja Helssega gávpot, maid ovddasvástádussan livčče maid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ordnen guovllusteaset. Gádjundoaibma livččii goitge dás duohkonai sierra, sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusain bálddalaš doaibmasuorgi.

Ođastusa mielde stáhta stivren gádjundoaimmas givrrolii. Gievrrat riikkaviidosaš stivren buoridivččii ovdalačča eanet ovttalágán ja dakko bakte ovttaveardásaččat gádjundoaimma bálvalusaid buvttadeami oba riikkas. Ulbmilin lea maid ovddidit gádjundoaimma barggu riikkaviidosaš vuogádahkan.

Sode-eanangoddelágas vuođđu sode-eanangottiid hálddahusa ja ekonomiija ordnemii

Sode-eanangoddeláhka dagalii vejolažžan gielddalága vuogi mielde sode-eanangottiide organiseret hálddahusas báikkálaš diliid mielde. Lágas mearriduvvon sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ordnen ja buvttadeami sirren ii evttohuvvo.

Sode-eanangotti lágas mearriduvvon doaibmaorgánat livčče sode-eanangoddestivra ja -eanangodderáđđehus sihke dárkkistanlávdegoddi. Guovttegielalaš sode-eanangottiin fertelii leat álbmotgiellalávdegoddi ja Sámi sode-eanangottis sámegiela lávdegoddi.

Sode-eanangoddi ordnelii dasa lágas mearriduvvon bargguid, mat livčče sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahus sihke gádjundoaibma. Dasa lassin sode-eanangoddi sáhttá guovllustis váldit dikšojuvvot bargguid, mat dorjot dan lágas mearriduvvon bargguid, nu ahte das livččii lágas mearriduvvon ráddjejuvvon almmolaš doaibmasuorgi. Sode-eanangoddi sáhttá guovllustis bargat maid fitnodatdoaimma, mas leat unnán riskkat, ja mii doarju dan lágas mearriduvvon bargguid ollašuhttima.

Sode-eanangottit sáhttet soahpamuša vuođul dikšut bargguideaset ovttas. Sode-eanangoddeovttastupmi lea vejolaš dušše bargguin, mat laktásit doarjjabálvalusaid buvttadeapmái, iige dasa sáhte sirdojuvvot lágas mearriduvvon bargguid ordnenovddasvástádus. Sode-eanangotti ja dan guovllu gielddat fertejit šiehtadallat stivraáigodagaideaset mielde ovttasbarggus, ulbmiliin ja bargojuogus, mat laktásit bargguid dikšumii.

Sode-eanangodderáhkadus meroštallojuvvolii ođastusa fápmuibidjanlágas

Cealkámušjorrosis sihttojuvvo Savo eanangottiid oasis cealkit guovtti molssaeavttus, main Nuorta-Savo buohccedikšunbiirre gielddat (Savonlinna, Enonkoski, Rantasalmi ja Sulkava) gávnnale saji juogo Davvi-Savo sode-eanangoddái dehe dáláža eanangoddejuogu mielde Lulli-Savo eanangoddái. Ráđđehusa evttohusa čuovusin leat molssaevttolaš čovdosiid váikkuhusaid árvvoštallan ja dárkilis rehkenastimat. Vejolaš guovlojuogu rievdadus guoskkalii maid eanangottiid lihtuid, EJB-guovddážiid, diggerivttiid duopmobiirriid ja riikkabeaiveválggaid válgabiirriid. Eanangoddejuohku čovdojuvvo cealkámušjorrosa maŋŋel.

Ruhtadeapmi ja váikkuhusat vearuhussii

Sode-eanangottiid doaibma ruhtaduvvolii eanas stáhta ruhtademiin ja muhtin oassái bálvalusaid geavaheddjiin bearranvuloš áššehasmávssuiguin. Ruhtadeamis mearriduvvolii sode-eanangottiid ruhtadanlágain.

Sode-eanangottiid ruhtadeami vuođu ráhkadit sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma bargguid golut, mat sirdásit gielddain. Gielddaid boađut ja golut sirdojuvvojit sulaid 19,1 miljárdda euro jagi 2020 dásis sode-eanangottiid doaimma ruhtadeami várás. Gielddaid boađut ja golut sirdásit oba riikka dásis liikká olu, dan sadjái gielddaid mielde erohusat sáhttet leat vuolggasaji mielde stuorrát. Rievdadusat, mat čuhcet gielddaid ruhtadeapmái, goitge dahkkojuvvojit govttolažžan gielddaid vuođđobálvalusaid stáhtaossodatvuogádagas, masa duddjojuvvojit iešguđetlágán dássenelemeanttat.

Sode-eanangottiid ruhtadanvuođđu bajiduvvo jahkásaččat árvvoštallojuvvon bálvalandárbbu ja golludási stuorruma veardde. Golludásis váldojuvvojit vuhtii vejolaš bargorievdadusat ja dasa lassin ruhtadeami dássi dárkkistuvvo maŋálgihtii nu, ahte rehkenastinvuđot golut eai spiehkas sode-eanangotti duođalaš goluin.

Sode-eanangottiid ruhtadeapmi lea oppalašgokčevaš ja dat juhkkojuvvo sode-eanangottiide rehkenastinvuđot sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke gádjundoaimma bargguid vuođul, mat govvidit bálvalandárbbu ja dilledagaldagaid. Dása lassin oassi ruhtadeamis mearrahuvvá orruguovdasaččat sihke buresbirgejumi ja dearvvašvuođa ovddideami kritera bakte. Sode-eanangottiid ruhtadanmálle geahčaduvvo ođđasit cealkámušmáhcahaga vuođul.

Gielddaid vearroboađut sirdojuvvojit stáhtii eanangottiid doaimma ruhtadeami várás. Sirdin ollašuhttojuvvo nu ahte unniduvvojit gielddaid stáhtaossodagat, vearromassimiid kompensašuvnnat, gielddaid oassi searvvušvearu buktagis sihke gielddavearru. Vearuhusa bakte sirdojuvvo sulaid 12,7 mrd. euro (dienasvearuhusas 12,1 mrd. euro, searvvušvearus 0,6 mrd. euro).

Gielddavearru sirdojuvvo eanangottiid ruhtadeapmái nu ahte vuoliduvvojit gielddaid boahtovearroproseanttat seammasturrosaččat, válmmastallama dálá dili árvvoštallan lea 12,63 proseantaovttadaga. Gielddaid boahtovearroproseanttaid seammasturrosaš vuolidemiin ja danveardásaččat stáhta vearuhusa loktemiin sihkkarastojuvvo dat, ahte gieldda orruid vearuhus bissu measta dievaslaččat ovddešlágánin. Maiddái gielddaidgaskasaš vearroproseanttaid erohusat seilot ovddešlágánin.

Stivren nannejuvvolii – jahkásaš sode-eanangottiid šiehtadallamat atnui

Stáhta vejolašvuohta stivret sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma ordnema evttohuvvo nannejuvvot. Stáhtaráđđi nannelii juohke njealját jagi riikkaviidosaš strategalaš ulbmiliid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahussii ja gádjundoibmii. Riikkaviidosaš ulbmiliidda čáhkaduvvole stáhtaráđi almmolaš hálddahussii ásahan ulbmilat. Strategalaš ulbmiliid ollašuvvan čuvvojuvvolii jahkásaččat ja dat rievdaduvvole dárbbu mielde.

Riikkaviidosaš stivrema oassin ministeriijat ollašuhtále jahkásaš šiehtadallamiid guđege sode-eanangottiin sierra. Šiehtadallamiin čuvvojuvvolii, árvvoštallolii ja stivrejuvvolii sode-eanangotti ovddasvástádussii gullevaš bargguid ordnen. Šiehtadallamiin ožžojuvvolii maid diehtu stáhta bušeahta ja almmolaš ekonomiija plána válmmastallamii ja čuovvumii. Jahkásaš šiehtadallamiid ja eará riikkaviidosaš stivrema ulbmilin livččii vuorrováikkuhuslaš ja joatkevašlundosaš stivrenproseassa.

Sode-eanangottiid doaimma ja ekonomiija stivrema oassin ministeriijat stivrele maid sode-eanangottiid investeremiid. Stáhtaráđđi mearridivččii ruhtaministeriija ovdanbuktojumis sode-eanangotti kontobaji fápmudusas váldit guhkesáigge loana investeremiid ruhtadeami várás. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ja sisáššiidministeriija mearridivčče sode-eanangottiid investeremiid dohkkeheamis vuhtii válddedettiin stáhtaráđi mearrádusa sode-eanangotti loatnaváldinfápmudusas nu ahte dohkkehit guđenai sode-eanangotti investerenplána.

Ministeriijat ollašuhtále jahkásaš šiehtadallamiid maid guđege sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ovttasbargoguovlluin. Dasa lassin stáhtaráđis livččii sosiála-ja dearvvašvuohtaministeriija ovdanbuktojumis dihto lágas ráddjejuvvon sosiála- ja dearvvašvuohta ordnemii laktáseaddji vealtameahttun diliin vuoigatvuohta mearridit sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ovttasbargoguovllu ja guovttegielalaš sode-eanangottiid ovttasbargosoahpamuša sisdoalus.

Váikkuhusat bargiide

Bargit, geat leat gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ja gádjundoaimma bálvalusas, sirdásivčče earret bargiid, geat leat Helssega gávpoga bálvalusas, sode-eanangottiid bálvalussii fitnodatluobaheami prinsihpaid mielde. Dasa lassin gielddaid oahpahusdoaimmas sode-eanangotti bálvalussii sirdásivčče oahppovázzinfuolahusa kuráhtorat ja psykologat. HUS-buohccedikšunbiirre bargit sirdásivčče HUS-eanangoddeovttastupmái.

Dasa lassin sode-eanangotti bargin sirdásivčče dat gielddaid ja gieldaovttastumiid sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa doarjjabálvalusbargguin bargit, juos sin bargogohččosiin unnimusat bealli leat gieldda sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa doarjjabarggut. Doarjjabálvalussan gehččojuvvojit visot sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa dehe gádjundoaimma duvdi barggut dego čohkkejuvvon biebmofuolahus, čorgen, ekonomiija- ja bargiidhálddahusa bálvalusat, ICT-bálvalusat, sihke dálkkasdieđalaš laboratoriat ja govvandahkanbálvalusat.

Oktiibuot bargoaddirievdan guoskkalii badjel 170 000 gielddabargi.

Ođastusa váikkuhusat almmolaš ekonomiijai

Álbmoga agáiduvvan heajuda almmolaš ekonomiija boahtovuođu ja nuppe dáfus šaddada sode-bálvalusaid dárbbu. Bargoahkásaš álbmoga meari unnun lea šaddi hástalus. Sode-ođastusain oččoduvvo goluid šaddama caggan.

Ráđđehusa ovdanbuktinárvalusas váldojuvvojit vuhtii vuođđoláhkaváljagotti ovdal ásahan ravdaeavttut sode-eanangottiid doarvái buori ruhtadeapmái olbmuid vuođđorivttiid dorvvasteami várás. Sode-eanangottiid ruhtadeapmi lea rehkenastinvuđot ja ollislaččat gokčevaš, mii dahká vejolažžan sode-eanangottiide čuozihit ruhtadeami bálvalandárbbuid mielde.

Ruhtadeami ovddalgihtii dárkkisteamis váldojuvvojit vuhtii áššehasaid bálvalandárbu measta dievasmearálažžan (80-proseantalaččat) ja golludásiid einnostuvvon šaddan. Maŋálgihtii ruhtadeapmi dárkkistuvvo oba riikka dásis dávistit ollašuvvan goluid.

Sode-eanangottiid doaimma ja ekonomiija stivren- ja ruhtadanortnet duddjo almmolaš ekonomiija plánemii stáđisvuođa ja dan, ahte dat sáhttá ávaštallojuvvot. Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa sihke gádjundoaimma ođasnuhttimiin ovddiduvvojit almmolaš sektora ráhkadusat, maiguin sáhttá lasihuvvot barggu produktiviteahta, adnojuvvo ávki ođđaáigásaš teknologiija čovdosiin ja váikkuheaddjin fuomášuvvon doaibmamálliin, sihke ožžojuvvojit doaibmaproseassat geabbilin. Dáiguin funktionála earáhusaiguin oažžašuvvet ávkkit, mii dásse álbmoga agáiduvvamis ja ja fuolahangaskavuođa hedjoneamis dagahan almmolaš ekonomiija goluid šaddandeaddaga.

Áigedávval

Vuosttaš sode-eanangoddeválggat ordnejuvvole ovdanbuktinárvalusa mielde álgojagis 2022. Sode-eanangoddeválggaid áigemuddui váikkuhivččii riikkabeivviid gáibidan árvalusa gieđahallanáigedávval.

Lágat, mat laktásit árvalussii, leat dárkkuhuvvon boahtit váldoáššis fápmui jagi 2023 álggu rájes. Ulbmilin lea doalvut láhkaevttohusaid riikkabeivviid gieđahallama várás juovlamánus 2020.

Liŋkkat

Lassidieđuid addit

Sode-ođastusa ollislašvuohta:

ministtar Kiuru jearahallanbivdagat, sierraveahkki Laura Lindeberg, tel. 02951 63109, laura.lindeberg(at)stm.fi
Cealkámušjorus:

Váldočálli Päivi Salo SDM, t. 0295 163 113, [email protected]

Ráđđehusráđđi Auli Valli-Lintu SDM, t. 0295 163 463, [email protected]

Sode-ordnenláhka:

Ráđđehusráđđi Pirjo Kainulainen SDM, t. 0295 163 092,  [email protected]

Sode-ordnenláhka, stivren ja sode-eanangottiid ovttasbargoguovllut:

Medisiidnaráđđi Taina Mäntyranta SDM, t. 0295 163 692, [email protected]

Láhkaolmmoš Suvi Velic SDM, t. 0295 163 477, [email protected]

Uusimaa sierraláhka ja fápmuibidjanláhka:

ráđđehusráđđi Auli Valli-Lintu STM, t. 0295 163 463, [email protected]

Eanangottiid vuođđudeapmi, hálddahus ja guovlojuohku:

ráđđádalli virgeolmmoš Erkki Papunen, RM, tel. 02955 30167, erkki.papunen(at)vm.fi

Ruhtadeapmi:

finánsaráđđi Markku Nissinen, RM, tel. 02955 30314, markku.nissinen(at)vm.fi

ráđđádalli virgeolmmoš Ville Salonen, RM, tel. 02955 30388, ville.salonen(at)vm.fi

Eanangottiid ruhtadeapmi:

ráđđádalli virgeolmmoš Miikka Vähänen, RM, tel. 02955 30341, miikka.vahanen(at)vm.fi

spesiálaáššedovdi Jenni Jaakkola, RM, tel. 02955 30493, jenni.jaakkola(at)vm.fi

Opmodatortnegat:

ráđđádalli virgeolmmoš Pasi Leppänen, RM, tel. 02955 30564, pasi.leppanen(at)vm.fi

ráđđehusráđđi Mervi Kuittinen, RM, tel. 02955 30445, mervi.kuittinen(at)vm.fi

Bargit:

ráđđádallanhoavda Sari Ojanen, RM, tel. 02955 30109, sari.ojanen(at)vm.fi

láhkaásahanráđđi Marja Isomäki, RM, tel. 02955 30414, tel. marja.isomaki(at)vm.fi

ráđđádalli virgeolmmoš Anu Hernesmaa, RM, tel. 02955 30027, tel. anu.hernesmaa(at)vm.fi

Vearuhus:

ráđđádalli virgeolmmoš Timo Annala, RM, tel. 02955 30318, tel. timo.annala(at)vm.fi

ráđđádalli virgeolmmoš Marja Niiranen (álv-áššit), RM, tel. 02955 30238, marja.niiranen(at)vm.fi

Gádjundoaimma ođastus:

gádjunnjunušhoavda Kimmo Kohvakka, tel. 02954 88400, kimmo.kohvakka(at)intermin.fi

ráđđehusráđđi Ilpo Helismaa, tel. 0295488422, ilpo.helismaa(at)intermin.fi

Palaa sivun alkuun