Sote-ministerityöryhmä linjasi monikanavarahoituksen tiekartasta
Sote-ministerityöryhmä teki kokouksessaan 3.3.2022 linjauspäätöksen monikanavarahoituksen purkamisen tiekartasta. Tiekartan toimenpiteet toteutuisivat vaiheittain kohdistuen yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin, matkakorvauksiin, kuntoutukseen ja lääkkeisiin. Tiekartta toteuttaa Marinin hallituksen ohjelmaa.
Marinin hallituksen ohjelmassa linjataan osana sote-uudistusta terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkamisesta. Tavoitteena on koota terveyspalveluihin käytettävät julkiset rahat yhteen, ja näin yksinkertaistaa järjestelmää sekä luoda kannusteita kokonaiskustannustehokkuuteen sekä saumattomiin ja vaikuttaviin palvelukokonaisuuksiin.
Yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvauksiin tehdään hallituksen aiemmin vuonna 2020 linjaamat vanhuspalvelulain henkilöstömitoituksesta johtuvat säästöt, joilla rahoitetaan hyvinvointialueiden vanhuspalveluiden vahvistamista. Säästöjä koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta. Hallitus on linjannut, että vanhuspalveluiden ja hyvinvointialueiden rahoituksen vahvistamiseksi tehtävät säästöt eivät saisi kohdentua suun terveydenhuoltoon tai mielenterveyspalveluihin. Jäljelle jäävien korvausten uudelleenkohdennusten yksityiskohdista päätetään tämän vuoden aikana.
Ensihoidon matkojen rahoitus- ja järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille vuoden 2024 alusta lähtien. Se tarkoittaa sairausvakuutuslain muutosta ja sitä, että valtion 67 prosentin rahoitusosuus siirretään sairausvakuutuslain piiristä hyvinvointialueiden yleiskatteelliseen rahoitukseen.
Matkakorvausten rahoitusvastuu ja kelakorvattavien matkojen järjestämisvastuu siirretään hyvinvointialueille valtakunnallisesti yhdenmukaisesti vuonna 2025-2027 Kelan kilpailutuskauden päättyessä sote-valmistelun tilanteesta riippuen. Rahoitus- ja järjestämisvastuuta koskevat muutokset edellyttävät soteen liittyvien lakien ja rahoituskriteerien avaamista.
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian järjestämisvastuiden siirtoa hyvinvointialueille voidaan kokeilla pilotointien avulla. Pilotointien osalta tullaan tarvitsemaan kokeilulainsäädäntöä. Pilotin kesto olisi 1-2 vuotta, jonka lisäksi aikaa tulee varata tutkimustulosten valmistumiseen. Järjestämisvastuuta voidaan siirtää hyvinvointialueille myös osasiirtoina.
Lääkekorvausten osalta rahoitusvastuuta siirretään hyvinvointialueille vuonna 2026 ja toimeenpanon kokonaisuudesta vastaisi edelleen Kela. Tämä tarkoittaisi, että valtion 67 prosentin osuus siirretään osaksi hyvinvointialueiden yleiskatteellista rahoitusta ja Kela laskuttaisi hyvinvointialueita. Palkansaajien vakuutusmaksujen 33 prosentin rahoitusosuus jäisi ennalleen. Lääkehoitojen järjestämisvastuisiin ei tulisi muutoksia, eikä muutos vaikuttaisi lääkkeiden korvattavuuteen.
Hallitusohjelmaan perustuen monikanavarahoituksen kehittämiseksi asetettiin viime vuonna parlamentaarinen ryhmä, joka julkaisi loppuraporttinsa joulukuussa. Hallituksen nyt linjaama tiekartta konkretisoi, aikatauluttaa ja edelleen linjaa järjestelmän kehittämistä parlamentaarisen työn pohjalta. Koska kyseessä on laaja ja monitahoinen kokonaisuus, on rahoituksen kehittämisessä kyse ylivaalikautisesta työstä. Nyt linjattujen suuntaviivojen toteuttaminen jää pitkälti seuraavien hallitusten työksi.
Lisätietoja
Liisa Siika-aho, johtaja (STM)
Liisa.Siika-aho(at)gov.fi