Sote-neuvottelukunnan kokous 1.2.2023: Turvallinen siirtymä juhlan aihe, mutta katse on vahvasti jo arjessa

Sote-neuvottelukunnan ensimmäinen kalenterivuosi käynnistettiin 1.2.2023 kokouksella Helsingin Säätytalolla. Kokoontumisia järjestetään kuluvan vuoden aikana neljä. Aluekohtaiset neuvottelut hyvinvointialueiden kanssa järjestetään helmi-maaliskuun aikana.

Sote-neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi kokouksen alussa, että vaikka juhlaankin olisi jo aihetta hyvin sujuneen siirtymän osalta, on listalla edelleen niin paljon toimeenpanoon liittyviä asioita, että katse on hyvä pitää nyt sujuvan arjen varmistamisessa. 

Hyvinvointialueiden ohjauksen rakentumisen tilannekatsauksen antoi ohjausosaston päällikkö Kari Hakari sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hakari painotti, että ohjauksen tarkoituksena on suoriutuminen lakisääteisistä järjestämistehtävistä, tukea itsehallinnollisten alueiden hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista sekä varmistaa strategisten tavoitteiden ja julkisen talouden kokonaistavoitteiden toteutuminen. ”Ohjauksen tulee olla vuorovaikutteista, strategista, tietoperusteista ja yhtenäistä sovitettuna toiminnan ja talouden ohjaukseen”, täsmensi Hakari ohjauksen perusperiaatteita. 

Kevään hyvinvointialueneuvottelut alkavat 14.2. ja tavoitteena on saattaa ne päätökseen maaliskuun loppuun mennessä. Neuvotteluiden sisältönä tulee olemaan turvallisen siirtymän tilanne, sote-järjestämisvastuun toteutuminen mukaan lukien hoito- ja palveluvelka sekä henkilöstötilanne. Lisäksi oma osionsa tulee olemaan pelastustoimen järjestämistehtävien toteutumisella ja hyvinvointialueen omalla aluekohtaisella teemalla. 

”Ohjauksen tulee olla myös tietopohjaan perustuvaa. Tiedon keräämisen taso ei ole tällä hetkellä riittävää. Ohjauksen tulee olla myös yhtenäistä ja tätä pyritään tämän kevään aikana varmistamaan. Aluekohtaiset neuvottelut ovat aitoja keskustelun paikkoja ja pyydämme alueita myös valmistautumaan niihin sillä tavalla. Vuoropuhelun rakentuminen on juuri sitä, että meidän pitää voida tunnistaa, mikä on todellinen tilanne”, jatkoi Hakari. 

Jaostojen työ neuvottelukunnan alla

Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii jaostoja, joiden tontilla ovat kansallisesti sekä alueiden yhteiset ja kriittisiksi arvioidut kehittämiskohteet. Digitalisaation ja tiedonhallinnan jaoston nimeämistä pohjusti johtaja Minna Saario sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jaoston tavoitteena on luoda sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaan ja digitalisaatioon yhteinen näkemys siitä, mitä toteutetaan kansallisesti yhteisesti, mitä alueiden yhteistyönä ja mitä aluekohtaisesti. 

Tavoitteena on lisätä kansallisten digitaalisten palvelujen ja ratkaisujen käyttöä, tukea yhteistyötä ja tehdä ehdotuksia neuvottelukunnalle. Tavoitteena on myös päästä lainvalmistelussa siihen, että ministeriöt ja hyvinvointialueet päättävä ensin tavoitteista ja sitten tehdään lainsäädäntö palvelemaan niitä. Jäsenet jaostoon on nimetty yhteistyöalueittain ja sen toimikausi on 1.2.2023–31.5. 2025.

Jo aiemmin nimetyn valmiuden ja varautumisen jaoston kuulumiset kertoi erityisasiantuntija Lasse Ilkka sosiaali- ja terveysministeriöstä. Jaosto on kokoontunut joulukuun järjestäytymisen jälkeen viikoittain. Jaoston tavoitteena on erityisesti tukea sosiaali- ja terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen parantumista uudessa rakenteessa.   

Neuvottelukunnan kokouksia päätettiin järjestää neljä kertaa vuodessa. Seuraava kokous on toukokuussa 2023. 

Lisätietoja: 

pj, kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi, [email protected]