Hyppää sisältöön

STM käynnistää valmistelun vaihtoehtohoitoja koskevasta lainsäädännöstä

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 17.10.2018 13.19
Tiedote 148/2018

Sosiaali- ja terveysministeriössä (STM) aloitetaan vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelu seuraavaa hallituskautta varten. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on antanut tehtäväksi lakivalmistelun käynnistämisen, sillä tarkempaa lainsäädäntöä vaihtoehtohoidoista on toivottu perustellusti jo kauan.

Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat henkilöt. Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen, markkinointi ja käyttö on lisääntynyt. Viime aikoina ovat puhututtaneet esimerkiksi ns. hopeaveden käyttö, eheytyshoidot ja terveysvaikutuksilla mainostettu ravintovalmistemarkkinointi.

Tällä hetkellä vaihtoehtohoidoista on vain hyvin yleisluonteista säätelyä. Vaihtoehtohoitoja koskee kuluttajasuojalainsäädäntö samoin kuin muidenkin palvelujen myyntiä. Tapauskohtaisesti voidaan soveltaa myös vahingonkorvaus- tai rikoslainsäädäntöä. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa säädellään ammattihenkilölailla. 

Vaihtoehtohoitoja koskeva vähäinen sääntely, valvonnan puutteellisuus ja asiakkaan heikko oikeusturva on nähty ongelmallisena. Erityisesti hoitojen turvallisuus ja harhaanjohtava markkinointi ovat aiheuttaneet ongelmia. 

”Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen itsenäisiin päätöksiin kykenemättömille henkilöille tai alaikäisille voi aiheuttaa suurta haittaa. Suurimmat riskit liittyvät siihen, että vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista, se voi aiheuttaa sairauden pahenemista tai sillä voi olla haittavaikutuksia. Tämä on suuri syy siihen, että vaihtoehtohoidoille ja niiden harjoittamiselle tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä”, toteaa ministeri Saarikko.  

Vaihtoehtohoitojen sääntely vaatii laajaa asiantuntemusta

Vaihtoehtohoitoja koskevan sääntelyn kehittäminen vaatii laajaa asiantuntemusta, aikaa ja yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Kyseessä on hanke, joka edellyttää muutoksia myös moneen muuhun jo voimassa olevaan lakiin. Tavoitteena on, että uusi laki sisältäisi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä. 

Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009. Silloin sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että ryhdyttäisiin valmistelemaan laajaa, vaihtoehtohoitoja tarkemmin sääntelevää omaa lainsäädäntöä. Työryhmä esitti, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saisivat hoitaa erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvia. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa. Lisäksi ehdotettiin, että muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

Lisätietoja

ylilääkäri Katri Makkonen, p. 02951 63592
johtaja Kari Paaso, p. 02951 63340