STM:n keskustelutilaisuudessa pohdittiin, millaisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät tulevaisuudessa
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 9. toukokuuta pyöreän pöydän keskustelun teemasta sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden tietojärjestelmät. Keskusteluissa pohdittiin muun muassa, millaista uutta teknologiaa ja tietojärjestelmiä voisi hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Keskusteluun osallistui julkisen ja yksityisten palveluntuottajien, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknologiakehittämisen asiantuntijoita. Tilaisuutta seurasi ja keskustelua kommentoi runsas osallistujajoukko etänä.
Tällä kertaa keskustelu painottui terveydenhuollon näkökulmiin. Siksi jatkossa tarvitaan keskustelua myös sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-ratkaisujen kokonaisuudesta.
Keskustelussa tunnistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmiin liittyviä haasteita ja etsittiin niihin ratkaisuja. Lopuksi pohdittiin, miten sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäkokonaisuutta voitaisiin kehittää yhteistyössä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kompleksinen kokonaisuus
Yksi sosiaali- ja terveydenhuollon suurimpia haasteita on toimintaympäristön monimutkaisuus. Kokonaisuutta on haastavaa hallita ja tietojärjestelmiä haastavaa kehittää, kun palveluita tuottaa monet eri toimijat.
Toinen keskeinen seikka on, että yksikään tietojärjestelmä ei yksistään voi ratkaista kaikkia haasteita, vaan tarvitaan myös toiminnan ja prosessien kehittämistä.
Pyöreän pöydän keskustelijoiden mukaan yksi ratkaisu näihin haasteisiin voisi olla se, että kehittämiseen ja yhteystyöhön osallistuvien roolit selkeytettäisiin sekä kansallisesti että alueellisesti.
Toive: Järjestelmähankkeiden sijaan toiminnan muutosta
Yleisesti pyöreän pöydän osallistujat kannattivat yhteistyön edistämistä ja onnistuneiden kehittämisesimerkkien jakamista. Samalla pohdittiin myös, miten epäonnistumisista voitaisiin paremmin oppia.
Lisäksi toivottiin, että ammattihenkilöitä osallistettaisiin paremmin kehittämiseen ja käyttöönottoprojekteihin. Näin kehittämisen tavoitteita tunnistettaisiin ammattihenkilöiden ja tarvittaessa myös väestön tarpeiden näkökulmista. Kun uusi järjestelmäpalvelu sujuvoittaisi ammattihenkilön omaa työtä, olisi käyttöönottoon osallistuminen motivoivampaa.
Teknologisina ratkaisuina esille nostettiin alustataloutta, rajapintojen avaamista kehittämisen mahdollistamiseksi sekä tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä siten, että esimerkiksi ammattihenkilöiden työaikaa säästyisi varsinaiseen palvelutehtävään.
Lainsäädäntö ja strategiset tavoitteet edistämään toimeenpanoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien muodostaman kokonaisuuden ja sen mahdollistaman toiminnan muutoksen kehittämisen kulmakiveksi esitettiin lainsäädäntö.
Lainsäädännön tulisi mahdollistaa tavoitteiden mukaisia digitaalisia toimintamalleja sekä tukea esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä. Sen tulisi myös tukea yksittäistä henkilöä oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen ja ylläpitoon. Onnistumisen sekä myös käynnissä olevan strategiatyön toimeenpanon yksi edellytys on lainsäädäntö, mikä sallii asiakas- ja potilastiedon liikkumisen käyttötarpeen ja -oikeuksien mukaisesti yli organisaatiorajojen.
Kiitos osallistujille
Kiitämme erityisesti pyöreään pöytään osallistuneita asiantuntijoita: Toni Suihko (Sisä-Suomen YTA), Kirsti Ylitalo-Katajisto (Pohjoinen YTA), Heli Aalto (Itä-Suomen YTA), Teemu Mäkelä (Eteläinen YTA), Minna Nissinen (Attendo), Sara Kinnunen (Terveystalo), Minna van Gerven (Tampereen yliopisto), Robin Gustafsson (Aalto yliopisto), Maarit Rötsä (2M-IT), Juhana Tormilainen (Gartner), Janne Ruuska (DigiFinland), Marina Lindgren (Kela), Marko Rauhala (Accenture) ja Miia Leinonen (Istekki).
Lisätietoa
johtaja Minna Saario, p. 02951 63146, [email protected]