STM:n selvitys tuo uutta tietoa sote-ammattilaisten kirjaamisen ongelmista ja kehittämiskohteista

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen mukaan sote-alan ammattilaiset käyttävät päivittäin kirjaamiseen aikaa keskimäärin vähän alle kolme tuntia. Lääkäreillä, sairaanhoitajilla ja sosiaalityöntekijöillä aikaa kului keskimäärin 3 tuntia ja 14 minuuttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön lokakuussa tekemään kyselyyn saatiin vastauksia kattavasti erityisesti lääkäreiltä, sairaanhoitajilta, lähihoitajilta, sosiaalityöntekijöiltä, fysioterapeuteilta ja terveydenhoitajilta. Potilas- tai asiakastyötä teki kyselyyn vastaajista yli 90 prosenttia, ja valtaosa heistä kirjaa tietoja päivittäin.

Ammattilaisten kokemusten mukaan kirjaamisesta hankaloittavat erityisesti kirjattavien tietojen suuri määrä ja tietojärjestelmien käytettävyys. Sosiaalihuollossa kirjaamista hankaloittavat lisäksi puutteet kirjaamiskäytännöissä. 

Kirjaaminen on lisääntynyt viime vuosina

Noin puolet kyselyyn vastanneista sote-ammattilaisista kokee kirjaamisen kasvaneen merkittävästi viime vuosina. Tätä mieltä ovat erityisesti lääkärit. He toivovat myös muihin ammattiryhmiin verrattuna eniten uudistuksia kirjaamisen työnjakoon. Työnjaon uudistamisen lisäksi sote-ammattilaiset toimialasta riippumatta helpottaisivat kirjaamistyötä kehittämällä tietojärjestelmiä, tietopohjia ja malleja.

Ammattilaisten mielestä kirjaamisesta on ennen kaikkea hyötyä potilas- ja asiakastyöhön liittyvien tehtävien hoitamisessa. Hyödyt näkyvät esimerkiksi hoidon ja/tai palvelun suunnittelussa, hoidon jatkuvuudessa sekä näihin liittyvissä konsultaatioissa. 

Valtaosa sote-ammattilaisista hyödyntää kirjattuja tietoja itse ja uskoo myös muiden ammattilaisten tekevän niin. Erityisesti terveydenhuollossa kirjaamisesta arvioidaan olevan hyötyä potilaille ja asiakkaille. Sosiaalihuollossa näin ajattelee harvempi.

Päällekkäinen kirjaaminen kuormittaa

Kirjaaminen kuormittaa eniten erikoissairaanhoidossa, vähiten sosiaalihuollossa. 
Ajallisesti eniten kirjaaminen vie aikaa päivystyksessä, terveysasemilla, konservatiivisessa osastotyössä, operatiivisessa poliklinikkatyössä sekä perheoikeudellisissa palveluissa.

Sairaanhoitajat ja lääkärit käyttävät muita ammattiryhmiä enemmän myös useampaa kuin kolmea tietojärjestelmää. Eniten kirjaamiseen menee aikaa potilas- ja asiakastietojärjestelmissä sekä moniammatillisessa yhteistyössä ja konsultaatioissa.

Päällekkäinen kirjaaminen eri tietojärjestelmiin vie kaikesta potilas-ja asiakastietojärjestelmiin käytetystä ajasta melkein kolmasosan. Eniten päällekkäiseksi koetusta kirjaamisesta kuormittuvat lähihoitajat ja vähiten sosiaalityöntekijät ja fysioterapeutit. Päällekkäisen kirjaamisen osuus on suurin erikoissairaanhoidossa.

Kyselytutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group sosiaali-ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Kirjaamisella varmistetaan asiakkaiden ja potilaiden tarpeiden mukainen palveluiden ja hoidon järjestäminen, suunnittelu, toteuttaminen ja seuranta sekä asiakas- ja potilasturvallisuus. On tärkeää kirjata tarpeelliset sekä laajuudeltaan riittävät tiedot, mutta yhtä tärkeää on välttää turhaa ja päällekkäistä kirjaamista.

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Markku Heinäsenaho, p. 0295 163 158
lääkintöneuvos Taina Mäntyranta, p. 0295 163 692