Hyppää sisältöön

Vuoropuhelulla sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiossa ja tiedonhallinnassa yhteiseen maaliin

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 19.4.2023 10.24
Kolumni
Suuntaviivat nyt -digitalisaation ja tiedonhallinnan tapahtuman logo

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämistä tehdään palveluorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyönä. STM on järjestänyt erilaisia tilaisuuksia tiedon vaihtoon ja yhteiseen keskusteluun.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa ja liittyivät viimeisimpänä mukaan vuoropuheluun. Sen vuoksi pyysimme keskeisiä kansallisia toimijoita – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kansaneläkelaitos, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy – pohtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa ja digitalisaatiota koskevaa vuoropuhelua.

Vuoropuhelun kärkiteemat pähkinänkuoressa

Pyydetyissä pohdinnoissa yhteisen vuoropuhelun lähtökohdiksi esitettiin useita ajankohtaisia teemoja, joissa korostuvat eri toimijoiden omat vastuualueet. Lähtökohtana pidettiin yhteistä, aktiivista keskustelua digitalisaatiosta ja tiedonhallinnasta.

Keskustelun lisäksi tärkeää on yhteinen ideointi, työstäminen, vastuuttaminen ja kehittämisen jalkauttaminen. Keskustelulla ja yhteisillä tavoitteilla voidaan edistää laadukasta tietotuotantoa ja tiedolla johtamista sekä varmistaa erilaisten tietoaineistojen ja tilannekuvien hyödyntämistä ohjauksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa.

Tietotuotannosta käytävässä keskustelussa tärkeitä kärkiä ovat yhteentoimivuus, tiedon aiempaa parempi saatavuus henkilöille itselleen ja ammattihenkilöille sekä tietoperustaisen ohjauksen tarpeisiin. Lisäksi korostui asiakas- ja potilastietojärjestelmien helppokäyttöisyys erityisesti ammattihenkilöille. Vuoropuhelun kautta voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja ja priorisaatiota digitalisaatiokehittämiseen sekä varmistaa ratkaisujen jalkauttamista ja levittämistä.

Välttämättömänä pidettiin myös keskustelua yhteentoimivista ja kustannusvaikuttavista tietojärjestelmäratkaisuista. Kannan ja OmaKannan hyötyjen tunnistaminen ja roolien kirkastaminen nähtiin erityisen tärkeänä.

Jatkossa olisi sovitettava yhteen esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön tavoitteita ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mukaan lukien rationaalisen lääkehoidon kehittämiseen liittyvät tavoitteet ja ratkaisut. Ehdotetut keskusteluteemat ulottuivat aina tiedonhallintalainsäädännön uudistukseen asti, missä korostettiin erityisesti hyvinvointialueiden näkökulmia ja toiminnan tarpeita.

Hyvinvointialueiden valmius osaksi keskustelua

Asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhteensopivuutta ja tiedonhallintaa kehitetään voimakkaasti hyvinvointialueilla. Lyhyen aikavälin muutokset hyvinvointialueilla liittyvät asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja muiden sote-palveluihin liittyvien järjestelmien yhtenäistämiseen.

Alueilla on useita etenemismalleja ja aikatauluja riippuen niiden omista lähtötilanteista. Olennaista olisikin tunnistaa yhteisessä keskustelussa tarkoituksenmukaisia ja kestäviä toimenpiteitä tai ratkaisuja, jotka edistävät yhteisiin kansallisiin tavoitteisiin pääsemistä.

Lisäksi sote-tiedonhallinnan ja digitalisaation kehittämisen osalta tulisi paremmin tunnistaa, mitä on järkevintä tehdä kansallisesti, mitä alueiden yhteistyönä ja mitä ehkä jatkossakin paikallisesti. Tämä edellyttää vuoropuhelua eri tasoilla – strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla ja erilaisissa verkostoissa.

Keskiössä yhteisen näkemyksen kirkastaminen

Sidosryhmäyhteistyön ja vuoropuhelun tulee olla aktiivista ja avointa. Näin tuotetaan yhteistä ymmärrystä kehittämisen tavoitteista, toimeenpanosta ja seurannasta. Keskustelun kautta voidaan myös saavuttaa kestäviä sote-tiedonhallinnan ja digitalisaation ratkaisuja alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Samalla voidaan varmistaa eri osapuolten sitoutuminen kansallisesti yhteisiin tavoitteisiin, yhtenäisen ekosysteemin ja arkkitehtuurin luomiseen, yhteentoimivien ratkaisujen toimeenpanoon ja laadukkaan tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen.

Minna Saario, johtaja, STM
Riikka Vuokko, erityisasiantuntija, STM
Minna Heini, asiantuntija, STM

Kommentteja kolumnia varten antoivat THL, Kela, Fimea ja Hyvil Oy.