Vuodenvaihteessa voimaan tulevia muutoksia valtiovarainministeriön hallinnonalalla

Työn verotus kevenee ja ylin marginaalivero laskee 52 prosenttiin. Myös muun muassa valmiste- ja arvonlisäverotukseen sekä perintö- ja lahjaverotukseen tulee muutoksia. Uusi valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa osana valtion aluehallinnon uudistusta.

Työn verotus kevenee

Työn verotusta kevennetään yhteensä noin yhdellä miljardilla eurolla vuonna 2026. Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään noin 620 miljoonalla eurolla kasvattamalla työtulovähennystä. Lisäksi työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan noin 100 miljoonalla eurolla.

Ylin marginaaliveroaste alennetaan noin 52 prosenttiin. Tästä aiheutuvan verotuottomenetyksen kompensoimiseksi ansiotuloverotuksen indeksitarkistusta ei tehdä niillä tulotasoilla, joihin ylimpien marginaaliverojen alentaminen kohdistuu. Muilla tulotasoilla indeksitarkistus toteutetaan täysimääräisesti. Työn verotuksen keventämisen teknisestä toteutustavasta seuraavaa eläketulon verotuksen kiristymistä lievennetään keventämällä eläketulon lisäveroa.

Veropohjaa tiivistetään

Veronkevennysten rahoittamiseksi veropohjaa vahvistetaan poistamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus sekä työntekijöiltä että työnantajilta. Lisäksi palkansaajien työhuonevähennys poistuu, ja työsuhdepolkupyöräedun verovapaus poistuu uusilta sopimuksilta, jotka on tehty kevään 2025 kehysriihen jälkeen. Ennen sitä sovitut edut säilyvät verovapaina siirtymäajan loppuun saakka.

Valtion tuloveroasteikko vuonna 2026

Oikeudellista neuvontaa työntekijälle verovapaasti

Työnantaja voi tietyin ehdoin kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti. Verovapauden ehtona on muun muassa, että kustannukset ovat syntyneet työn tekemisen yhteydessä tapahtuneesta asiasta.

Lisäkauppahinnan verokohtelu muuttuu

Ehdollisen lisäkauppahinnan luovutusvoitto- ja varainsiirtoverotus muuttuvat. Jos lisäkauppahinta vahvistuu vasta kaupantekovuoden jälkeen, luovutusvoitto verotetaan lisäkauppahinnan osalta sen verovuoden verotuksessa, jolloin ehdollisen lisäkauppahinnan peruste ja määrä vahvistuvat. Lisävastikkeesta on suoritettava varainsiirtovero poikkeuksellisesti vasta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun lisävastikkeen peruste ja määrä vahvistuvat, jos lisävastike vahvistuu varainsiirtoveron suorittamiselle säädetyn määräajan jälkeen.

Finanssialan asiakasbonusten verotus muuttuu

Asiakasbonus, -hyvitys tai muu vastaava asiakkuuteen perustuva etu on jatkossa veronalaista pääomatuloa, jos etu kertyy yksityistalouden luottojen, talletusten tai sijoitusten määrän tai arvon perusteella.

Etu on kuitenkin verovapaata tuloa silloin, kun etu käytetään tai kohdistetaan edellä mainittuihin eriin liittyviin palveluihin, palvelumaksuihin tai luoton korkoihin eikä etua makseta rahana tai siihen verrattavalla tavalla. Lisäksi verovapaus edellyttää, että asiakas ei voi vaikuttaa edun käyttökohteeseen. Esimerkiksi lainoista kertyneitä bonuksia ei voi enää käyttää verovapaasti vakuutusmaksujen maksamiseen.

Muutos koskee vain finanssialan bonuksia. Esimerkiksi yksityistalouden ostojen perusteella vähittäiskaupasta saatavat bonukset, alennukset ja hyvitykset ovat jatkossakin verovapaita.

Lahjoitusvähennyksen laajentamisen valmistelu jatkuu

Lahjoitusvähennyksen laajentamisen valmistelua jatketaan ja muutosten voimaantulo siirtyy vuoden 2027 verotukseen. Vähennyksen uudistamisen yhteydessä on tarkoitus turvata yliopistoja ja korkeakouluja koskevan lahjoitusvähennyksen nykyinen kannustavuus.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Timo Annala, puh. 02955 30318, timo.annala(at)gov.fi
Finanssineuvos Filip Kjellberg, puh. 02955 30123, filip.kjellberg(at)gov.fi

Perintö- ja lahjaverotuksen alarajat nousevat

Perintöverotuksessa alaraja nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon, ja lahjaveron verovapauden raja 5 000 eurosta 7 500 euroon. Perintöveron viivästyskoron korkomarginaali on Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.

Lisätietoja: 
Erityisasiantuntija Esa-Pekka Saari, puh. 02955 30032, esa-pekka.saari(at)gov.fi

Arvonlisäveron alennettu arvonlisäverokanta laskee

Elintarvikkeisiin, ravintola- ja ateriapalveluihin, lääkkeisiin, henkilöliikenteeseen ja muihin 14 prosentin arvonlisäverokannan alaisiin hyödykkeisiin sovellettava verokanta alenee 13,5 prosenttiin.  Myös yleisradiotoimintaan sovelletaan 13,5 prosentin suuruista alennettua verokantaa.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, puh. 02955 30238, marja.niiranen(at)gov.fi

Alkoholin ja tupakan valmisteverot kiristyvät

Sähkösavukenesteiden ja nikotiinipussien vero nousee noin 37 prosenttia, ja vahvat sähkösavukkeissa käytettävät nesteet tulevat veron piiriin.  Nuuskaa ja nikotiinipusseja voi jatkossa tuoda toisesta EU-maasta verottomana matkustajatuontina korkeintaan 1 000 grammaa.

Viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien, kuten siiderien, alkoholiveroa korotetaan noin yhdeksän prosenttia, ja alkoholijuomien valmistevero indeksoidaan.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Pia Kivimies, puh. 02955 30183, pia.kivimies(at)gov.fi

Liikennepolttoaineiden verotus kevenee

Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden valmisteveroa kevennetään vuosien 2026 ja 2027 alusta yhteensä keskimäärin 2,7 senttiä litralta. Dieselin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden vero alenee noin 2,4 senttiä litralta.

Kaivostoiminnan sähkövero nousee

Kaivostoiminnassa käytettävän sähkön vero nousee 2,19 senttiä kilowattitunnilta. Verotus siirtyy alemmasta sähköveroluokasta II yleiseen sähköveroluokkaan I, jossa vero on 2,24 senttiä kilowattitunnilta. Alemmassa sähköveroluokassa vero on 0,05 senttiä kilowattitunnilta.

Lisätietoja:
Hallitusneuvos Merja Sandell, puh. 02955 30191, merja.sandell(at)gov.fi
Finanssiasiantuntija Jussi Kiviluoto, puh. 02955 30331, jussi.kiviluoto(at)gov.fi

Kaivosmineraalien veroihin korotuksia

Metallisten kaivosmineraalien veroa nostetaan 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin kaivosmineraalin verotusarvosta, jonka Verohallinto vahvistaa vuosittain. Muiden kaivosmineraalien vero nousee 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta nostettua malmia.

Veroa maksetaan jatkossa vain sellaisista kaivosmineraaleista, joita kaivos tuottaa. Valtio saa jatkossa 70 prosenttia ja kaivosten sijaintikunnat 30 prosenttia kaivosmineraaliveron tuotosta.

Lisätietoja:
Veroasiantuntija Suvi Soppi, puh. 02955 30104, suvi.soppi(at)gov.fi 

Osakevaihtojärjestelyjen sääntely estää väärinkäytöksiä

Osakevaihdossa vaihdettavat osakkeet arvostetaan vaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon käyvän arvon sijasta. Näin nettovarallisuutta ja yhtiöstä nostettavan huojennetun osingon määrää ei voida keinotekoisesti kasvattaa. Laki koskee etuyhteydessä toisiinsa olevien osapuolten välillä toteutettuja osakevaihtoja.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Miina Lehtonen, puh. 02955 30273, miina.lehtonen(at)gov.fi

Metsävähennyksen enimmäismäärä nousee

Metsänomistaja voi vähentää verotuksessa metsävähennyksenä enintään 75 prosenttia veronalaisen metsätalouden pääomatulosta, jonka on saanut metsävähennykseen oikeuttavasta metsästä. Metsävähennyksen enimmäismäärä on 75 prosenttia metsäkiinteistöjen yhteenlasketuista hankintamenoista.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Antti Sinkman, puh. 02955 30817, antti.sinkman(at)gov.fi

Avainhenkilöiden lähdevero kevenee ja soveltamisala laajenee

Avainhenkilöiden lähdevero laskee 25 prosenttiin, ja se koskee myös kotimaahan palaavia Suomen kansalaisia.

Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Kaisa Tuominen, puh. 02955 30484, kaisa.tuominen(at)gov.fi

Kryptovarojen verovalvonta tehostuu

Kryptovarapalvelun tarjoajat velvoitetaan jatkossa ilmoittamaan henkilöiden ja yritysten tekemistä kryptovarojen vaihto- ja siirtotapahtumista yhteenlasketut vuosisummatiedot Verohallinnolle.  Lisäksi suomalaisille kryptovarapalvelun tarjoajille tulee direktiiviä laajempi velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja, joita tarvitaan luovutusvoittoverotuksessa.
 
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Antti Kurikka, puh. 02955 30535, antti.kurikka(at)gov.fi

Digitaalisen alustatalouden toimijoiden ilmoitusvelvollisuus laajenee

Digitaalisen alustatalouden toimijoilla on jatkossa velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle tietoja myös EU:n ulkopuolella asuvien henkilöiden ja yritysten alustan kautta saamista myynti- ja vuokratuloista.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Antti Kurikka, puh. 02955 30535, antti.kurikka(at)gov.fi

Valtion aluehallinto uudistuu – Lupa- ja valvontavirasto aloittaa toimintansa

Lupa- ja valvontavirasto on valtakunnallinen, monialainen valtion virasto, johon kootaan kaikki Valviran tehtävät, suurin osa nykyisten aluehallintovirastojen lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävistä sekä pääosa ELY-keskusten ympäristöön liittyvistä tehtävistä.

Uudella virastolla on 18 toimipaikkaa ja sen päätoimipaikka on Tampereella. Virastossa työskentelee noin2000 ihmistä. 

Lupa- ja valvontaviraston perustaminen on osa valtion aluehallinnon uudistusta, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja sujuvoittaa lupa- ja valvontakäytäntöjä valtakunnallisesti. Lupa- ja valvontaviraston ohella vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaa 10 elinvoimakeskusta.

Lisätietoja:
Hankejohtaja Mikko Saarinen, puh. 02955 30045, mikko.saarinen(at)gov.fi

Vastuu Suomi-pisteistä siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle

Valtio on kokoamassa palvelujaan Suomi-pisteisiin, joissa on tavoitteena tarjota kattavasti valtion virastojen sekä Kelan, kuntien ja hyvinvointialueiden palveluita. Vastuu valtion asiakaspalvelun yhteisen mallin ja Suomi-pisteiden verkoston suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta siirtyy Lupa- ja valvontavirastolle vuosien 2026 ja 2027 aikana.

Lisätietoja:
Kehittämisjohtaja Marko Puttonen, puh. 02955 30271, marko.puttonen(at)vm.fi

Lupa- ja valvontaviraston maksut

Valtioneuvoston asetus Lupa- ja valvontaviraston maksuista vuodelle 2026 tulee voimaan vuodenvaihteessa. Suoritemaksujen lähtökohtana ovat nykyisten aluehallintovirastojen, ELY-keskusten ja Valviran maksut.

Ympäristön toimialan maksut hinnoitellaan jatkossa luonnonsuojelulain mukaisia suoritteita lukuun ottamatta niin, että ne vastaavat käsittelystä valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Myös osasta aiemmin maksuttomia suoritteita peritään jatkossa maksu. Yksityishenkilö tai yleishyödyllinen yhteisö, joka hakee esimerkiksi lupaa muuta kuin taloudellista toimintaa varten, saa maksuista 25 prosentin alennuksen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien ja palveluyksikköjen rekisteröintimaksut uudistetaan siten, että osalle asiakkaista muutos merkitsee maksun korotusta ja osalle aiempaa alempaa maksua.

EU/ETA-alueen ulkopuolella koulutettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden laillistamisesta ja nimikesuojauksesta sekä ehdollisesta tunnustamispäätöksestä perittävät maksut, alkoholin anniskelulupien maksut lyhytaikaiseen pienimuotoiseen pop-up-tyyppiseen tilaisuuteen sekä ympäristölupien maksut eläinsuojan direktiivilaitokseen laskevat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatinharjoittamispäätöksistä ja todistuksista perittävät maksut, tupakkalain ja adoptiolain mukaisista suoritteista maksut sekä työsuojelun suoritteiden maksut pysyvät ennallaan. Alkoholihallinnon maksuja ei koroteta eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Muita maksuja nostetaan 2–3 prosenttia kustannustason nousun takia.

Lisätietoja:
Lainsäädäntöneuvos Elina Isoksela, puh. 02955 30116, elina.isoksela(at)gov.fi

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen omaisuusjärjestelyistä kunnalle aiheutuvien välittömien kustannusten määrittämisestä

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevassa voimaanpanolaissa (616/2021) säädetään kunnan omaisuuteen liittyviin omaisuusjärjestelyihin kytketystä kunnan itsehallintoa turvaavasta kompensaatiosta. Kunnalla on oikeus saada hakemuksen perusteella valtiolta korvaus omaisuuteensa liittyvistä välittömistä kustannuksista laissa määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Asetuksessa täsmennetään korvattavien kustannusten, kulujen ja tuottojen määrittelyä ja kunnan hakemukseen liitettävien selvitysten sisältöä.

Kunnan on tehtävä korvausta koskeva hakemus valtiovarainministeriölle viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä. Jos hyvinvointialue on käyttänyt oikeuttaan niin kutsutun siirtymäajan vuokrasopimuksen pidentämiseen, kunnan on tehtävä hakemus viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä.

Lisätietoja:
Finanssineuvos Pasi Leppänen, puh. 02955 30564, pasi.leppanen(at)gov.fi
Hallitusneuvos Mervi Kuittinen, puh. 02955 30445, mervi.kuittinen(at)gov.fi

Osa Savonlinnan kaupungista siirtyy Enonkosken kuntaan

Kuntajakoa Savonlinnan kaupungin ja Enonkosken kunnan välillä muutetaan siten, että noin 31 neliökilometrin alue siirtyy kuntien yhteisen esityksen mukaisesti Savonlinnan kaupungista Enonkosken kuntaan.

Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Anu Hernesmaa, puh. 02955 30027, anu.hernesmaa(at)gov.fi

Muutoksia Digi- ja väestötietoviraston palveluissa

Kansalaisneuvonnan yleinen neuvontapalvelu lakkautetaan 1. tammikuuta osana Digi- ja väestötietoviraston säästötoimenpiteitä. Painopiste siirtyy jatkossa digitaalisten palvelujen käytön tuen ja neuvonnan tehtäviin. Kaikilla viranomaisilla on yhä velvoite neuvoa palvelujensa käytössä ja opastaa asiakas oikean viranomaisen pariin.

Samalla sääntelyä on muutettu siten, että Digi- ja väestötietoviraston asiointivaltuuspalvelun sekä Suomi.fi-tunnistuspalvelun käytöstä tullaan jatkossa perimään maksuja osalta asiakasorganisaatioista. Maksua ei kuitenkaan pääasiassa peritä viranomaisilta, valtioelimiltä, kunnilta sekä eräiltä organisaatioilta, jotka hoitavat julkisia hallintotehtäviä. Lisäksi sähköisen asioinnin tukipalveluihin kuuluva palveluväylän käyttövelvollisuus poistuu. Viranomaisilla on kuitenkin edelleen oikeus käyttää palveluväylää toiminnassaan, ja sen käyttöä suositellaan jatkossakin viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa.

Lisätietoja:
Yksikönpäällikkö, lainsäädäntöneuvos Maarit Huotari, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30518, maarit.huotari(at)gov.fi