Viestintäverkot Suomen turvallisuuden ja talouskasvun ytimessä - välikatsaus kertoo TUUTTI-hankkeen etenemisestä

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi 28.1.2026 turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista eli TUUTTI-hankkeen välikatsauksen. Katsaus kertoo hankkeen etenemisestä ja tähän mennessä muodostuneista keskeisimmistä havainnoista.

TUUTTI-hankkeessa luodaan kunnianhimoiset ja kansainvälisesti ainutlaatuiset Suomen linjaukset turvallisen ja digitalisaatiosta kestävää kasvua ja kilpailukykyä luovan viestintäverkkoinfrastruktuurin kehittämiseksi vuoteen 2037 asti. 

Suomessa on tähän asti laadittu perinteiselle infralle, teille, raiteille, vesi- ja lentoliikenteelle strateginen suunnitelma, Liikenne 12. Nyt vastaava linjapaperi laaditaan myös viestintäinfralle kevennetyllä byrokratialla.

Tavoitteena on varmistaa, että Suomen viestintäpoliittiset linjaukset mahdollistavat viestintäverkkojen ja digitalisaation myönteisen kehityksen myös tulevaisuudessa. Turvallinen ja toimintavarma viestintäinfra on edellytys Suomen kannalta kestäville investoinneille, datatalouden kasvulle ja käyttäjien luottamukselle.

- Viestintäverkoissa on kyse arjen peruspalikoiden toimivuudesta. Viranomaiset ja yritykset huolehtivat yhdessä siitä, että suomalaisilla on hyvät, turvalliset ja kohtuuhintaiset puhelin- ja nettiyhteydet. Viestintäinfran pitää olla vakaa ja turvallinen perusta, jonka päälle voimme rakentaa talouskasvua, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

- Välikatsaus tulee juuri oikeaan aikaan, keskelle geopolitiikan myrskyjä, jolloin Suomen on keskityttävä oleelliseen ja pidettävä päät kylminä. Suomi on jo viestintäverkkojen maailmanmestariluokkaa, mutta emme saa tuudittautua omahyväisyyteen, sillä se on kehityksen jarru. Suomi on vahva, mutta ei valmis. TUUTTI-hankkeella varmistamme, että Suomi on huipulla myös jatkossa, viestintäinframme toimii nykyistä paremmin kansalaisten arjessa ja kirittää talouskasvua, ministeri Ranne toteaa.

Suomen viestintäverkot ovat kattavat, mutta vaativat kirittämistä

Katsauksessa tarkastellaan viestintäverkkojen nykytilaa. Suomi on yhä matkaviestinverkkojen laadun ja peiton kärkimaita, ja 5G-verkkojen kattavuus on kansainvälisesti korkealla tasolla. Kuitenkin erityisesti harvaan asutuilla alueilla viestintäpalvelujen ja nopeiden yhteyksien saatavuus on keskeinen kysymys.

Teleyritykset ovat viime vuosina investoineet merkittävästi kiinteään laajakaistaverkkoon. Kiinteiden kuituyhteyksien perusinfra on monin paikoin modernia, mutta kuituyhteyksien saatavuus jää muiden Pohjoismaiden tasosta. Myös niiden saatavuus on alueellistunutta. 

Avaruuspalvelut täydentävät ja varmistavat muita viestintäverkkoja. Niiden rooli viestintäverkkojen toimintavarmuudessa kasvaa. Suomen avaruusalan ekosysteemi kasvaa nopeasti, mutta samalla Suomi on vahvasti riippuvainen kansainvälisistä järjestelmistä.

Kasvun ja turvallisuuden varmistamiseksi neljä painopistettä

TUUTTI-hankkeessa on tunnistettu neljä painopistettä jatkovalmistelulle:

1. Vahvistetaan verkkojen turvallisuutta, resilienssiä ja huoltovarmuutta

Viestintäverkkojen kehittämisessä on järjestelmällisesti huomioitava varayhteydet, monireittiset runkoverkot, satelliittiratkaisut, toimitusketjujen läpinäkyvyys ja murroksellisten teknologioiden vaikutukset. Lisäksi tulee tunnistaa verkkojen rakenteelliset heikkoudet ja kriittiset riippuvuudet.

2. Kiritetään kuitu- ja datainfrastruktuurin rakentamista ja kehittymistä

EU-säännösten kansallisen toimeenpanon ja laajakaistatukipolitiikan osalta voitaisiin arvioida viestintäverkkojen kehittämistä erityisesti alueilla, joilla markkinaehtoinen rakentaminen ei yksin riitä, mutta joilla digitaaliset palvelut ja yritystoiminta edellyttävät nopeita yhteyksiä.

Lainsäädännön, kaavoituksen ja lupaprosessien tulisi tukea yhteisrakentamista ja kustannustehokasta toteutusta.

3. Matkaviestinverkko-, 6G- ja avaruussektori kasvun moottorina

Jatkossa tulisi tarkastella erityisesti kokeiluja ja pilotteja, joissa 5G- ja 6G-verkkoja, avaruuspalveluja ja tekoälyä hyödynnetään teollisuudessa, logistiikassa sekä energia- ja turvallisuussektoreilla. Tavoitteena on tunnistaa ratkaisuja, jotka voidaan ottaa laajasti käyttöön Suomessa ja tarvittaessa myös EU:ssa ja Natossa. Avaruusalan kehittämisessä kansainvälinen yhteistyö pilotoinnissa ja kokeiluissa on tärkeää. 

Lisäksi on tärkeää vaikuttaa Suomelle keskeisten teknologioiden teknisiin standardeihin. Erityisesti 6G-teknologian standardointipäätökset ohjaavat verkkojen ja palvelujen kehitystä 2030-luvulla.

4. Luodaan ennakoitava, investointeja houkutteleva sääntely- ja osaamisympäristö

Viestintäverkkoihin, avaruustoimintaan ja datatalouteen liittyy paljon sääntelyä ja ohjausta. Painopisteenä tulee olla lainsäädännön johdonmukainen toimeenpano, hallinnollisen taakan keventäminen sekä investointeja tukevan ja ennakoitavan toimintaympäristön vahvistaminen esimerkiksi toimilupakausien riittävän aikaisella valmistelulla. Sääntelyn valmistelussa tasapainoillaan sääntelytaakan keventämisen ja uusien velvoitteiden välillä. 

EU-lainsäädäntö ja kansainväliset standardit määräävät pitkälti viestintäverkkojen toimintaympäristöä, mikä korostaa aktiivisen EU-vaikuttamisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Osaajapula on keskeinen riski viestintäverkkoihin liittyvien turvallisuus- ja kasvutavoitteiden toteutumiselle.

Mitä seuraavaksi?

Yhteiskunnan uudistamisen ministerityöryhmä käsitteli välikatsausta 27.1.2026.

TUUTTI-hankkeen ensimmäinen vaihe päättyy keväällä 2026. Ensimmäisen vaiheen lopuksi julkaistaan tilannekuva, jatkovalmistelun tavoitteet ja lyhyen aikavälin konkreettiset toimenpidetarpeet.

Valmistelun etenemisestä ja mahdollisuuksista osallistua valmisteluun tullaan kertomaan tarkemmin kevään 2026 aikana.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Kristiina Lappalainen, p. 0295 34 2004, [email protected]