Ehdotukset metsien ennallistamistoimiksi alkavat hahmottua

Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun loppusuoralla haetaan Suomen oloihin tarkoituksenmukaisia tavoitetasoja ja keinoja, joiden avulla luonnon tilaa voidaan parantaa. Suunnitelmaluonnosta täsmennetään tulevina vuosina myös tarkentuvan tiedon valossa, painotettiin metsänomistajille ja metsäalan ammattilaisille 12. maaliskuuta pidetyssä webinaarissa.

Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä valmisteltava kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle kevään aikana. Suunnitelmaluonnokseen kootaan tavoitteet ja keinot, joiden avulla voidaan vastata Euroopan unionin ennallistamisasetuksen vaatimuksiin. Tarkat toimenpiteet, niiden kohdentuminen ja kustannukset täsmentyvät tulevien vuosien aikana, kun tiekarttamaista suunnitelmaa täsmennetään.

Ennallistamisasetuksen metsiä koskevista tavoitteista keskeisimmät liittyvät luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ennallistamiseen ja säilyttämiseen sekä metsäindikaattorien tilan parantamiseen. Ympäristöneuvos Mikko Kuusinen ympäristöministeriöstä kertoi, että luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä koskevassa valmistelussa on tarkasteltu kokonaistavoitteita.

Ennallistamisasetus kattaa Suomessa 68 luontotyyppiä. Näitä koskevat tavoitteet ulottuvat vuoteen 2050 ja välitavoitteet on asetettu vuosille 2030 ja 2040. Kuusinen totesi, että valtiontalouden tilanteen vuoksi merkittäviä tavoitteita jää toteutettavaksi vuoden 2030 jälkeenkin.

”Se, mitä nyt päätetään vuoden 2050 tavoitteista ei ole lopullista, vaan suunnitelma on päivitettävä viimeistään vuonna 2032 ja toimia tarkastellaan uudelleen myös parantuneen tiedon valossa”, Kuusinen painotti.

Kuusisen mukaan ennallistamisasetuksen muotoilu ja rakenne johtavat siihen, että toimenpiteissä on kiinnitettävä huomiota erityisesti pinta-alaltaan suuriin luontotyyppeihin, kuten kosteikkoihin ja metsiin. Kuusinen totesi näiden pinta-alojen olevan Suomessa niin suuria, että valmistelussa haetaan tarkoituksenmukaisia tasoja, jotka ovat toteuttamisen näkökulmasta mahdollisia ja asetuksen vaatimuksiin vastaamisen kannalta riittäviä.

Metsissä tehtävien toimien lisäksi tarvitaan mm. lainsäädännön, osaamisen ja tukien kehittämistä

Sekä talousmetsien että suojeltujen metsien tilaa ja sen paranemista seurataan ennallistamisasetuksessa määritellyillä metsäindikaattoreilla, jotka kuvaavat monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden rakennepiirteiden määrän lisääntymistä. YM:n ympäristöneuvos Maarit Loiskekosken avasi metsäindikaattoreita ja metsissä tehtäviä toimenpiteitä koskevan valmistelun tilannetta.

Kaikille jäsenmaille pakollinen indikaattori on yleisten metsälintujen indeksi. Loiskekoski kertoi, että orgaanisen hiilen määrä on jätetty Suomen ennallistamissuunnitelman valmistelussa pois mm. kivennäismaan orgaanisen hiilen määrän suuren vaihtelun vuoksi, mikä vaikeuttaa tasoitetason määrittämistä ja seurantaa. Muut indikaattorit koskevat kuolleita pystypuita, kuolleita maapuita, eri-ikäisrakenteisten metsien osuutta, metsien kytkeytyneisyyttä, sellaisen metsän osuutta, jossa valtalajina ovat luontaiset puulajit sekä puuston monilajisuutta. Tavoitteena on metsäindikaattoreiden positiivinen kehityssuunta, kunnes tyydyttävät tasot on saavutettu.

”Vielä syksyllä lähetettävässä ensimmäisessä suunnitelmaluonnoksessa ei tarvitse asettaa metsäindikaattoreiden tyydyttäviä tasoja, vaan se tulee tehdä vuoteen 2030 mennessä. Metsäindikaattoreille ei ole vastaavia välitavoitteita kuin luontotyypeille, mutta ne on kuitenkin raportoitava komissiolle kuuden vuoden välein. Korjaavia toimenpiteitä on tehtävä, jos indikaattoreiden tasot eivät edisty tavoitteiden mukaisesti”, Loiskekoski kertoi askelluksesta.

Metsissä tehtävät toimet luovat perustan metsäluonnon tilan parantamiselle. Niitä voidaan toteuttaa metsätaloustoimien yhteydessä ns. arkimetsänhoitona tai erillisinä luonnonhoitotoimina. Tällä hetkellä valmistelussa on listattu mahdollisiksi toimenpiteiksi mm.:

• metsänuudistamisen käytäntöjen, taimikonhoidon ja harvennuksen käytäntöjen kehittäminen,
• metsänkäsittelymenetelmien monipuolistaminen,
• elävien säästöpuiden ja kuolleiden puiden säästäminen sekä näiden määrän lisääminen ja laadun parantaminen,
• metsien käytön suunnittelun kehittäminen aluetasolla sekä
• nykyistä kattavampi metsän säästäminen tai jättäminen metsätaloustoimien ulkopuolelle.

Komissiolle lähetettävään luonnokseen näitä vielä todennäköisesti yhdistellään laajemmiksi kokonaisuuksiksi.

Lisäksi valmistelussa on nähty tärkeäksi metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamista koskevan osaamisen, tiedon ja ymmärryksen lisääminen koulutuksen, neuvonnan ja viestinnän avulla. Luonnon tilan parantamiseen tarvitaan myös esimerkiksi tietopuutteiden paikkaamista ja valtion metsien käytön ohjaamista koskevia poliittisia linjauksia. Loiskekosken mukaan valmistelussa on myös tunnistettu tarpeita kehittää lainsäädäntöä mm. metsälain ja metsätuholain osalta. Näiden ohella luonnon tilaa voidaan parantaa taloudellisten tukien sekä verotuksen kehittämisen avulla.

Lausuntokierrosta ennakoiva laajempi tilaisuus tulossa huhtikuussa

Metsäneuvos, metsäbiotalousyksikön päällikkö Erno Järvinen totesi puheenvuorossaan, että ennallistamisasetuksella on huomattavia vaikutuksia moniin yhteiskunnan aloihin, kuten maa- ja metsätalouteen ja laajemmin luonnonvarojen käyttöön. 

Asetus ja hyvin moniulotteisen kansallisen suunnitelman valmistelu herättävätkin paljon epätietoisuutta käytännön vaikutuksista ja myös huolta, mikä näkyi monisatapäisen yleisön keränneen webinaarin ennakkokysymyksissä ja sen aikana esitetyissä näkökulmissa. Huomiota kiinnitettiin mm. osaajien riittävyyteen, luontotiedon saatavuuteen sekä nykyisten luonnon tilaa parantavien keinojen hyödyntämiseen.

”Suomessa metsät ovat monikäytön ja aktiivisen hoidon tulosta. Meillä on paljon vahvaa osaamista, pitkäjänteinen metsänhoitoperinne ja toimiva yhteistyö metsänomistajien, toimijoiden ja viranomaisten välillä. Näitä vahvuuksia tarvitsemme myös ennallistamisasetuksen toimeenpanossa”, Järvinen korosti.

Tilaisuudessa kuultiin myös projektipäällikkö Johanna Virtasen tilannekatsaus Priodiversity Life -hankkeen etenemisestä. Koko ennallistamissuunnitelmaa koskeva laajempi webinaari järjestetään 10.4. Järvinen kannusti osallistujia mukaan myös tulevaan tilaisuuteen ja kertomaan näkemyksensä lausuntokierroksella. Suunnitelman luonnos toimitetaan komissiolle 1.9.2026 mennessä.

Tilaisuuden tallenne ja esitykset

Ennallistamisasetuksen tavoitteena on pysäyttää luontokato, tukea ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä vahvistaa ruokaturvaa ja kansalaisten hyvinvointia. Suomen kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa huomioidaan laajasti yhteiskunnalliset tavoitteet. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen ennallistamistavoitteet, vaikutukset elinkeinoille ja Suomen yritysten kilpailukyky.

Muualla verkossa:

Ennallistamissuunnitelman valmistelussa kartoitettu luontotyyppejä ja metsien tilaa kuvaavia indikaattoreita

Talousmetsien luonnonhoidolla on tärkeä merkitys luonnon tilan parantamisessa

Ennallistamisasetus ja kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu

Priodiversity Life

Lisätietoja:

Erno Järvinen
metsäneuvos, metsä- ja biotalousyksikön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö
[email protected]
029 516 2150

Mikko Kuusinen
ympäristöneuvos, ympäristöministeriö
[email protected]
029 525 0144