Hyppää sisältöön

Erityisasiantuntija Jenni Kiilholma on Suomen ruokaviennin kärki Etelä-Koreassa

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 26.11.2024 10.32
Tiedote
Jenni Kiilholman toimipaikkana on Etelä-Korean pääkaupunki Soul.

Suomella on kaksi kansallista ruoka-asiantuntijaa Aasiassa. Heistä Jenni Kiilholman toimialueena on Etelä-Korea ja Japani. Jenni Kiilholma kertoo työstään verkkojutussa. Lue lisää.

Suomalaiset elintarvikkeet ovat maailman laadukkaimpia ja turvallisimpia. Aasiassa on sellaisille suuri vientipotentiaali, jonka hyödyntämistä edistää kaksi ruoka-alan erityisasiantuntijaa, Anna-Stiina Antola Pekingissä ja Jenni Kiilholma Soulissa, toimialueenaan Etelä-Korean lisäksi myös Japani. 

Jenni Kiilholma aloitti työnsä Soulissa tänä vuonna. Hänellä on aiempaa kokemusta maatalousattasean työstä Etelä-Afrikassa.  Maatalousattasea - tai virallisesti erityisasiantuntija - on Suomen suurlähetystöön sijoitettu virkamies. 

”Tärkeimpiä tehtäviäni on edistää ja ylläpitää suhteita paikallisiin viranomaisiin, seurata sektorin lainsäädännön muutoksia ja kommunikoida niistä nopeasti Suomeen maa- ja metsätalousministeriölle  ja Ruokavirastolle sekä suomalaisille vientiyrityksille, jotta vientiin ei tule katkoksia ja jotta saamme markkinoita auki uusille tuotteille”, kertoo Kiilholma.

Lisäksi ruoka-attasea huolehtii siitä, että suomalaiset elintarvikkeet ovat turvallisia korealaisille kuluttajille, kuten ne ovat suomalaisillekin. ”Tehtäviini kuuluu myös varmistaa, etteivät eläintaudit leviä elintarvikkeiden ja raaka-aineiden välillä maasta toiseen”, Kiilholma kertoo. 

Kiilholman tausta tukee sekä vientityötä että elintarvikkeiden turvallisuustyötä. Hän on työskennellyt sekä vientiasioiden parissa valtion organisaatioissa että MTK:ssa asiantuntijaeläinlääkärinä. ”Olen aiemmassa tehtävässäni ajanut suomalaisen ruoantuottajan asiaa korostaen etenkin tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia. Nämä seikat osaltaan toimivat maailmalla myös suomalaisen ruuan vientivaltteina.”
 
”Suomalainen ruoka ja ruoantuottajat sekä eläinten hyvinvointi ovat lähellä sydäntäni. Koulutukseltani olen eläinlääkäri, johon inspiraatio lähti mummolan maitotilalla vietetyistä lapsuuden kesistä. Elämä vie, ja lehmälääkärisuunnitelmat muuttuivat matkan varrella.”

Jenni Kiilholma tutustumassa soulilaisen kauppahallin valikoimiin.

 
Eläinten hyvinvointi ja luontoyhteys valtteina


Yritysten tukeminen paikan päällä niin Etelä-Koreassa kuin Japanissa on myös tärkeä osa asiantntijan työtä. Sitä Kiilholma kertoo tekevänsä tiiviissä yhteistyössä Business Finlandin kanssa.
 
”Yleisesti ottaen olen työssäni, ja luonnollisesti vapaa-ajallakin, vahvasti mukana rakentamassa ja vahvistamassa Suomen maakuvaa. Japanissa ja Etelä-Koreassa Suomi on jo tunnettu, mutta ruokakulttuurin tunnettuuden edistämiseen on syytä panostaa.”

Kiilholma kertoo pyrkivänsä tarjoamaan tilaisuuksissaan suomalaista ruokaa ainakin osana ruokalistaa, ja  kannustaa myös kollegoja siihen.

Edellytykset suomalaisen ruuan menestykselle niin Aasiassa kuin muuallakin ovat hyvät, uskoo Jenni Kiilholma.

”Suomessa tuotetaan ruokaa ja kasvatetaan eläimiä ruoantuotantoon eläinten hyvinvointi, terveys, ja luontoyhteys keskiössä. Ruoantuotantoketju on avoin ja meillä myös viranomaisvalvonta toimii. Näin voimme myös kuluttajana turvallisin mielin ja hyvällä omallatunnolla nauttia suomalaista ruokaa. Tämä pätee myös kuluttajiin maailmalla.”
 
Suomalaisilla ruuantuottajilla on tässä todelliset valttikortit taskussaan, ne pitää vain osata pelata oikein. ”Nämä kortit ovat voitokkaita Etelä-Koreassa ja Japanissa”, Kiilholma kiteyttää. ”Siksi työtehtävä elintarvikkeiden viennin edistämiseksi maantieteellisesti juuri täällä on tärkeää ja mielekästä.”

Soulilaisen kauppahallin runsautta.


Haasteena tavoittaa kuluttajamassat

Haasteena Etelä-Koreassa ja Japanissa on, miten saada nämä vahvuudet tämän valtavan kuluttajamassan kuuluville. Suomi tunnetaan, mutta kuluttajat ovat vaativia. Tuotteet pitää osata mitoittaa, pakata ja markkinoida oikein sekä täsmentää myös koostumukseltaan vastaamaan juuri tietyn markkinasegmentin vaatimuksia.
 
Maidontuotanto ja maitotuotteiden jalostus ovat Suomessa maailman huippua ja sitä myöten myös kestävästi tuotettu naudanliha. Suomalaiselle nämä ihan tavalliset perustuotteet voivatkin olla luksusta maailmalla. Tämän on osoittanut vaikkapa suomalainen naudanlihapihvi, joka on viisi kertaa voittanut maailman parhaan pihvin palkinnon, päihittäen jopa Japanin ylpeyden, Wagyu-pihvin.

”Maailmalla maksetaan premium-tuotteista hyvä hintaa, siksi vientimarkkinoilta löytyvät avaimet myös suomalaisen tuotannon kannattavuushaasteisiin”, Kiilholma summaa.
 
Kiilholma kertoo, että viimeisempänä, muttei vähäisempänä, Suomen yksi ehdoton viennin valttikortti on ollut kaura, joka on jo saanut huomiota osakseen niin Koreassa kuin Japanissa.

Koreassa paikallinen elintarvikejätti tuottaa suomalaisesta kaurasta kahviin sopivaa kaurajuomaa, joka muun muassa päihitti kovan ruotsalaisen kilpailijan maan Starbucks-kahviloissa. Kaurajuomapurkeissa lukee näyttävästi "Oats from Finland".
 
Tällä hetkellä odotellaan hallitusohjelman mukaista uutta panostusta ruokavientiin,  joka konkretisoituu viennin tukijärjestelmän organisoinnissa. ”Odotan, että uusi organisoituminen tarjoaa tärkeän ”työkalun” ja tukea, jota aiemmin tarjosi Food from Finland –kasvuohjelma. Soulissa ja Tokiossa on verkosto odottamassa ja tukemassa uusia ponnisteluja.” Kiilholma sanoo. 
 

 

EU ja kansainväliset asiat Ruoka ja maatalous