Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin avajaispuhe Maaseutuparlamentissa

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah piti avajaispuheen Maaseutuparlamentissa.

Arvoisat Maaseutuparlamentin 2024 osallistujat, keskustelijat ja katsojat. 

Lämpimästi tervetuloa Maaseutuparlamenttiin! Meillä on Nurmeksessa koolla Suomen suurin ideafestivaali, jossa etsimme paikallislähtöisiä ratkaisuja koko maatamme koskeviin haasteisiin. 
Itä-Suomen kuntana Nurmes on rajaseutua ja siten tärkeä koko Suomelle ja Euroopalle. Itä-Suomi on joutunut kokemaan muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen ja sen mukanaan tuomat haasteet, mutta siitä huolimatta rajaseutumme kunnissa katsotaan eteenpäin ja luodaan uusia mahdollisuuksia yrittäjyyteen, kulttuuriin ja arkeen.

Nurmes on yksi kunnista, jossa talous juurtuu luontoon: elintarvikealan ja puualan yritystoimintaan. Täällä on satsattu uuteen Vihreän energian teollisuusalueeseen, johon on eilen voinut retkillä tutustua. Maaseutuparlamentin slogan ”Uudistavaa paikallisenergiaa” on pantu jo käytäntöön. 
Uskoisin, että meille kaikille löytyy jotain tuttua Nurmeksen kulttuurissa.  Säveltäjä-runoilija P. J. Hannikaisen Maan korvessa kulkevi ja Joulupukki valkoparta vanha ukki ovat muistojemme lauluja.   Tyko Sallinen, yksi 1900-luvun merkittävimmistä suomalaisista tademaalareista syntyi täällä. Kesämusiikki ja Kesäakatemia ovat laajasti tunnettuja musiikin osaajien keskuudessa. Ja kaiken ympärillä eloisa ja iloisa karjalaisuus.

Hyvät kuulijat,

On upeaa, miten iso ja monipuolinen osallistujajoukko täällä Pielisen rannalla, Pielisareenalla on koolla. Toivon, että tunnelma välittyy katsojille Yle Areenan ja sosiaalisen median kautta. 
Maaseutuparlamentin tavoitteena on lisätä rakentavaa keskustelua, ymmärrystä ja ideoita erilaisten maaseutualueiden elinvoiman uudistamiselle. Sillä miten ja mitä puhumme, vaikutetaan osallisuuteen, osallistumiseen sekä mielikuviin ja kokemuksiin. 

”Maaseutukuva muodostuu meidän kaikkien maaseuduilla ja kaupungeissa asuvien puheiden myötä. Jokaisella on mahdollisuus murtaa maaseudun mielikuvaan liittyviä stereotypioita. Miten luomme ja vahvistamme omilla sanoillamme olemassa olevaa ajatusta siitä, mitä maaseutu on nyt ja tulevaisuudessa ja mitä se voisi olla?” Näin alkaa vuoden 2021 Maaseutuparlamentissa, Kurikassa, muotoiltu yhteinen tahtotila, julkilausuma. 

Sanat ovat toimineet siltana Maaseutuparlamenttien välillä. Hyvä elämä maaseudulla -kiertueen keskusteluja on toteutettu kaikissa Manner-Suomen maakunnissa yhteensä 57 ja näissä tilaisuuksissa on osallistettu lähes 550 eri-ikäistä ja eri taustaista henkilöä. 
Hyvä elämä maaseudulla -kiertueella havaittiin kolme toistuvaa teemaa: yhteispeli, asenne ja kommunikaatio.

Yhteispeli: Väestön väheneminen ja ikääntyminen herättävät laajaa ja jaettua huolta. Toimijoiden tunnistaminen, voimavarojen yhdistäminen ja arjen asiantuntijuuden arvostaminen painottuvat. Osallisuus, yhteiskehittäminen ja yhteistyö ovat avaimia maaseudun elinvoiman uudistamisessa. 

Asenne: Vastaanottavuus ja ennakkoluulottomuus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta nuoremmat sukupolvet saavat tilaa kehittää ja uudet asukkaat pääsevät kiinni hyvään elämään.

Kommunikaatio: Selkeä ja konkreettinen viestintä myös vaikeista asioista voi ratkaista ongelmia ja johtaa kestäviin ratkaisuihin. Sillä miten asioista puhutaan ja sillä, että keskustelu on molemminpuolista, on väliä. Omasta paikkakunnasta tai maaseudusta puhutaan usein negatiivisesti tai yksipuolisin ja mennyttä aikaa henkivin mielikuvin.

Globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat arjessamme. Samoin tekevät pandemiat, inflaatio ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Useiden samanaikaisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan yhteistä tahtotilaa, arjen neuvokkuutta ja paikallistuntemusta. Toiveikas tulevaisuus tehdään yhdessä.

Paikallisilla yhteisöillä, ihmisillä ja yrityksillä on ideoita, osaamista ja ratkaisuja. Maapallomme tarvitsee paikallislähtöisiä kestävän kehityksen ratkaisuja, tekoja ja toimintatapoja.  Tulevaisuuden ytimen muodostavat sen tekijät – asukkaat, yritykset ja yhteisöt sekä ekosysteemit ja luonnonvarat – maat ja metsät. 

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla ollaan laatimassa valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa. Samaan aikaan selonteon kanssa tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ruoantuotannon pitkän aikavälin strategiaa. Sen visioon voi parhaillaan ottaa kantaa otakantaa.fi -palvelussa. On tärkeää, että näitä kahta strategista kokonaisuutta tehdään rinnakkain ja yhdessä. Ilman elävää maaseutua ei ole maataloutta ja maataloudelle ja koko ruokajärjestelmälle tarvitsemme yhteisen suunnan. 

Suhtaudumme vakavasti kotimaiseen ruoantuotantoon. Suomi on tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan ruokaturvalla mitattuna maailman ykkönen. Kannattava ja kestävä alkutuotanto on ruokaturvan ja huoltovarmuuden perusta. Liiketoimintaosaaminen, maaperänhoitoon ja hiilensidontaan liittyvät osaamistarpeet ovat yhä tärkeämpiä samaan aikaan, kun haltuun on otettava yhä erilaisempia tekniikoita ja teknologioita. 

Suomen pk-yrityksistä 35 % sijaitsee maaseudulla. Viljelijät ovat osa tätä yrittäjäyhteisöä. Heidän ja kaikkien muiden alojen yrittäjien arkeen ja jaksamiseen vaikuttavat palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, tiestön kunto ja liikenteen turvallisuus, kulkemisen reunaehdot ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus, asuntojen saatavuus ja hintojen kehitys, energiahinnat ja rakennusten peruskorjaustarpeet sekä yhdistysten toimintaedellytykset.  Näihin asioihin voidaan vaikuttaa hyvällä ja poikkihallinnollisella, osallistavalla maaseutupolitiikalla, jonka tehtävänä on nostaa esiin maaseudun arjen pinnasta kumpuavia tarpeita ja tietoa. Tavoitteena on löytää ratkaisuja ja hyviä toimintamalleja.

Maatalous on vaativa ura. Nuoret ja tulevaisuuden maatalousyrittäjät tarvitsevat luottamusta siihen, että ala tarjoaa perustan taloudellisesti kannattavalle ja kestävälle liiketoiminnalle – luottamusta siihen, että meillä on elävä maaseutu. Tämän luottamuksen perustaa haluamme rakentaa myös täällä.

Hyvät Maaseutuparlamentin osallistujat,

Paikallisella toiminnalla ja yhteisöllisyydellä on keskeinen merkitys sille, että Suomi ei maailman myrskyissä ainoastaan pärjää vaan myös menestyy. Maaseutuparlamentin 2024 pääteemana on Uudistavaa paikallisenergiaa ja sillä halutaan painottaa paikallisten yhteisöjen merkitystä toiveikkaan ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Mitä voimavaroja löydämme itsestämme, toisistamme, yhdessä – mihin tarvitaan toimia ulkopuolelta? Toivon, että tänään ja huomenna käytävien keskustelujen pohjalta löydämme niin yhdessä tekemisen mahdollisuuksia kuin myös uutta tietoa ja ymmärrystä monimutkaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Uusi maaseutupoliittinen julkilausuma muotoillaan täällä parlamentissa. Omalta osaltani pidän huolen siitä, että julkilausuma tulee luetuksi myös korkeimmalla poliittisella tasolla, ja että otamme täältä tulevan viestin aidosti vastaan. Se, mikä tapahtuu maaseudulla, ei jää maaseudulle – se vaikuttaa koko Suomen hyvinvointiin ja turvallisuuteen.

Kannustan uteliaisuuteen. Antakaa ajatuksissanne aikaa ja tilaa erilaisille maaseudun kylien ja yritysten tarinoille ja myönteiselle maaseutupuheelle. Kuunnelkaa, keskustelkaa ja oivaltakaa! Näin lisäämme osaamista ja saamme uusia ideoita maaseudun ja koko maan kehittämiseen.    

Toivotan kaikille erinomaista Maaseutuparlamenttia ja rakentavia keskusteluja.
Näillä sanoilla avaan vuoden 2024 Maaseutuparlamentin.