EU-rahoituksella kasvua alue- ja kalatalouteen sekä ihmisten hyvinvointiin
Euroopan maaseuturahaston ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston avulla on luotu kasvua aluetalouteen ja vauhditettu yli 6600 pk-yrityksen kasvua. Uusia työpaikkoja on luotu noin 15 000 EU:n maaseuturahoituksella. Maaseudun kehittämishankkeita on rahoitettu yhteensä noin 7 000 ja kalataloudessa rahoitettiin yli 3 000 kehittämis- ja investointihanketta.
Tasapainoinen alueellinen kehitys on Suomen kaltaiselle yhdelle EU:n maaseutuvaltaisimmalle maalle elintärkeää. Euroopan maaseuturahaston Suomen maaseutuohjelman tarkoituksena on ollut tukea maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämistä ja parantaa ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointia. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen toimintaohjelman tavoitteena on ollut tukea kalatalouden kilpailukykyä, uudistumista, kestävyyttä ja tehokasta hallintoa.
Maaseutuohjelman rahoituksella on vauhditettu yli 6600 uudistumishaluista yritystä ja luotu noin 6200 uutta yritystä ja 15 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi on investointien kautta myötävaikutettu suureen joukkoon työpaikkoja esim. rakentamisinvestointien avulla. Yritysrahoituksen noin 350 miljoonan euron rahoituksella on saatu aikaan noin 1,4 miljardin euron kokonaisinvestoinnit kauden aikana maaseudulla. Tuen kerrannaisvaikutus on merkittävä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston ohjelmista rahoitetuilla yli 3300 hankkeella on vauhditettu kalatalousyritysten kasvua ja kilpailukykyä eri puolilla Suomea. Julkista rahoitusta käytettiin noin 140 miljoonaa euroa ja yksityistä rahaa yli 90 miljoonaa euroa. Myös EMKR:n rahoitus vivutti yksityistä rahoitusta erityisesti vesiviljelyssä ja kalan jalostuksessa.
Tuloksina innovaatioita, investointeja, infran parannuksia ja hyvinvointia
EMKR-ohjelmasta tuettiin monipuolisesti kalastuksen, vesiviljelyn sekä kalan jalostuksen ja kaupan investointi- ja kehittämishankkeita, kalatalouden ympäristötoimia, paikallista kehittämistä sekä meripolitiikkaa ja viranomaistoimia. Investointihankkeiden kirjo ulottui suurista kalajauhotehtaista ja vesiviljelylaitoksista kalastajien pyydysinvestointeihin. Kalasatamia on kehitetty ympäri Suomen ja kalastuksessa ja kalan jalostuksessa on panostettu vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen käytön lisäämiseen. Uusien kalastajien alalle tuloa on tuettu mestari-kisälli-mallin avulla.
EMKR-ohjelman tärkeimpiä onnistumisia oli kalatalouden innovaatio-ohjelmien kokonaisuus, jossa ratkottiin elinkeinon kohtaamia haasteita, kehitettiin uusia kalatuotteita ja etsittiin keinoja kalavarojen elinvoimaisuuden parantamiseen.
”Kalatalouden innovaatio-ohjelmissa luotiin rakenteita julkisen sektorin ja yritysten yhteistyölle. Ohjelmat ovat tuottaneet konkreettisia, laajasti alan yrityksiä hyödyttäviä tuloksia, kuten rannikkokalastusta suojaavat hyljekarkottimet. Ohjelmissa kehitettyjä uusia ja innovatiivisia teknologioita on myös kaupallistettu menestyksekkäästi uudeksi yritystoiminnaksi, kuten Hailian nyhtökalatuotteet ja vesiviljelyn osittaisen kiertovesikasvatuksen PaRAS-teknologia osoittavat”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Maaseuturahoituksen kehittämishankkeita oli kaudella yhteensä yli 7000. Paikalliset, alhaalta ylös lähtevät hankkeet lisäävät maaseudun asukkaiden sitoutumista ja innostumista oman alueen kehittämiseen. Rahoituksella on kohennettu liikuntapaikkoja, reitistöjä, yhteisiä tiloja ja muita alueen viihtyvyyttä parantavia hankkeita. Puolestaan laajakaistahankkeilla on ollut huomattava aluetalous- ja työllisyysvaikutus. Maaseudulla nopeat tietoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä siksi, että digitalisaatiota hyödyntämällä palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat maaseudun harvenevassa fyysisessä palveluverkossa. Laajakaistahankkeita oli 121 ja niillä rakennettiin yli 6300 kilometriä laajakaistaa.
”Maaseuturahoituksella tuetut investoinnit parantavat maatalouden kannattavuutta. Maaseuturahoituksen arviointien mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman tukea. Maaseutuun panostamisen tulokset näkyvät lisäksi puhtaampina vesistöinä, hyvinvoivina eläiminä ja laadukkaana ruokana kaupoissamme. Maaseutuohjelman avulla on luotu vetovoimaisia matkailukohteita, monta kansainvälisille markkinoille ponnistanutta yritystä sekä harrastusmahdollisuuksia lapsille ja nuorille, jatkaa Essayah.
Maaseutuohjelmakauden (2014-2022) viimeiset hankkeet päättyvät vuonna 2025. EMKR:n ohjelmakauden (2014-2020) viimeiset hankkeet päättyivät vuonna 2023. Suomi hyödynsi saamansa EU-rahoituksen täysimääräisesti. Kalatalouden rahoitus jatkuu Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelmasta 2021–2027.
Lisätiedot maa- ja metsätalousministeriöstä:
Meri Kiikkala, eritysasiantuntija (maaseuturahasto)
p. 0295 162 042
Saana Tarhanen, erityisasiantuntija (EMKR)
p. 0295 162 036
Lisätietoa ohjelmista:
www.maaseutu.fi
www.merijakalatalous.fi