Kalojen hyvinvointi on keskeinen tekijä kestävässä kalankasvatuksessa

Maa- ja metsätalousministeriö pitää kalojen hyvinvointia kestävän kalankasvatuksen edellytyksenä. Hyvinvointikysymykset on huomioitu suomalaisessa kalankasvatuksessa hyvin, mutta lisää tietoa ja osaamista tarvitaan edelleen. Laiminlyönnit kalojen hyvinvoinnista huolehtimisessa eivät ole hyväksyttäviä.
Viimeviikkoisessa MOT-ohjelmassa käsiteltiin kalojen hyvinvointia suomalaisilla kalankasvattamoilla. Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen mukaan kuvamateriaali ei edusta yleistä tilannetta kotimaisessa kalankasvatuksessa. Ohjelmassa esillä olleilla kalankasvattamoilla on kuvien perusteella selviä ongelmia kalojen hyvinvoinnissa, ja päivittäinen hoito- ja tarkastusvelvoite on laiminlyöty. Riippumatta taustalla olevasta syystä tällaiset tilanteet eivät ole millään tavalla hyväksyttäviä.
Maa- ja metsätalousministeriö pitää tärkeänä, että kalojen hyvinvointiin liittyvää osaamista ja käytäntöjä kehitetään jatkuvasti. Myös valvonnan ja lainsäädännön kehittäminen on tärkeää.
Kalojen hyvinvoinnin kehittämiseen lisää rahoitusta ja tutkimustietoa
Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama kalojen hyvinvointiohjelma on valmistumassa tämän kevään aikana. Vuonna 2023 alkaneessa hankkeessa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Ruokavirasto ja Eläinten hyvinvointikeskus. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa kalojen hyvinvoinnin nykytilaa ja ehdottaa ratkaisuja alan käytäntöjen parantamiseksi. Ohjelmassa laaditaan loppuraportti sekä politiikkasuositus, jossa ehdotetaan keskeisiä toimia kalojen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Hyvinvointiohjelmassa tehtyä laajaa taustatyötä jatketaan ja viedään käytäntöön Vesiviljelyn kehittämisohjelmassa, jossa kalojen hyvinvointi on yksi keskeisistä teemoista. Ohjelmassa tehdään yhteistyötä yritysten, tutkimuksen ja Ruokaviraston kanssa. Tarkoituksena on mm. päivittää yritysten käyttämä Terve kala -kirja ja kouluttaa kalaterveysammattilaisia, eläinlääkäreitä ja yrityksiä kalojen hyvinvoinnista. Lisäksi rahoitusta teemaan tullaan suuntaamaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston vesiviljelyn TKI-toimien hakumenettelyssä, jossa erityiseksi painotukseksi nostetaan kalojen hyvinvointiin liittyvät hankkeet. Hakumenettely avataan maaliskuussa.
Lisäksi rahastosta rahoitetaan yritysten omia kehittämis- ja investointihankkeita. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin investointihankkeisiin myönnetään korotettua tukea. Tällä kannustimella tuetaan ja nopeutetaan myös uusien ratkaisujen käyttöönottoa.
”Kalojen hyvinvointi on suomalaisessa kalankasvatuksessa yleisesti hyvällä tasolla ja sen kehittäminen edelleen on sekä alan yritysten että maa- ja metsätalousministeriön tavoite. Hyvinvointiohjelma sekä muut tutkimus- ja kehittämistoimet luovat uusia, konkreettisia ratkaisuja kalojen hyvinvoinnin jatkuvaan parantamiseen”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah toteaa.
Valvontaa kehitetään
Kalojen hyvinvointia valvotaan ja havainnoidaan jatkuvasti muun kalankasvattamoihin kohdistuvan kalaterveys- ja ympäristövalvonnan yhteydessä ja aina, kun on aihetta epäillä säädöksiä rikotun. Sen sijaan suunnitelmallista eläinten hyvinvoinnin valvontaa (otantavalvonnat) kalankasvattamoihin ei toistaiseksi ole resurssisyistä tehty. Ruokaviraston mukaan kalankasvattamoiden otantavalvonnat on ollut tarkoitus aloittaa viiden vuoden sisällä.
Kalankasvattamoihin tehdään edellä mainittua viranomaisvalvontaa usein verrattuna moneen muuhun tuotantoeläinlajiin. Eläinterveyden valvontakäyntien tiheys kalankasvatuslaitoksilla määritellään riskiperusteisesti. Merikassilaitoksille tulisi tehdä virkaeläinlääkärin valvontakäynti pääsääntöisesti vuosittain tai joka toinen vuosi.
Ruokavirasto päivittää kevään aikana kasvatettavien kalojen hyvinvointivalvontaa koskevan ohjeen ja lomakkeen sekä ohjaa valvontaviranomaisia asiassa.
Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriö:
Erityisasiantuntija Susanna Ahlström, puh. 0295 162436
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, puh. 0295 162494
Ruokavirasto:
Erityisasiantuntija Terhi Jääskeläinen, puh. 040 489 3350 (poissa 28.2.)
Luonnonvarakeskus:
Johtava tutkija Jouni Vielma, puh. 0295 327522 (lomalla 27.-28.2.)