Maankäyttösektorin ilmastolaskelmat perustuisivat uudessa LULUCF-asetuksessa sektorin todellisiin päästöihin ja nieluihin

Euroopan komission 14.7.2021 julkaisemaan laajaan ilmasto- ja energiapakettiin sisältyy myös esitys uudeksi maankäyttöä, maankäytön muutoksia ja metsiä koskevaksi LULUCF-asetukseksi. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden saavuttamista arvioitaisiin jatkossa aiempaa enemmän sektorin todellisten päästöjen ja nielujen pohjalta nykyisten monimutkaisten laskentasääntöjen sijaan. Tätä uudistusta Suomi on toivonut jo pitkään.

LULUCF-asetus määrittelee, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsien päästöt ja nielut sisällytetään EU:n ilmastotavoitteisiin. Metsät ja maaperä ovat ilmastonmuutoksen hillinnässä tärkeässä roolissa, koska ne ovat tällä hetkellä ainoat vaikuttavat keinot sitoa ja varastoida hiiltä ilmakehästä.  Asetuksen tavoitteena on ohjata EU:n jäsenmaita vahvistamaan hiilinielujaan ja vähentämään maankäyttösektorin päästöjä.

”Olen tyytyväinen, että komissio on päättänyt luopua aiemmasta monimutkaisesta laskentajärjestelmästä. Suomen hiilinielut ovat suuret aktiivisen ja kestävän metsänhoidon ansiosta. Asetusehdotuksen laskentajärjestelmä tunnistaa ne aidosti. Olennaista on, että sääntely mahdollistaa metsien kestävän käytön ja hoidon Suomessa. Tulevissa neuvotteluissa on varmistettava, että malli pysyy selvänä ja laskenta on maakohtaista”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Asetuksen toimeenpano jakautuisi viisivuotiskausiin

LULUCF-asetuksen toteutus on jaettu esityksessä kolmeen viisivuotiskauteen: 2021–2025, 2026–2030 ja 2031–2035. Ensimmäinen kausi 2021–2025 on jo käynnissä; sen suhteen on tarkoitus pysyä jo aiemmin sovitussa, nykyisen LULUCF-asetuksen mukaisessa laskentajärjestelmässä. Suomella olisi kaudella 2021–2025 käytettävissään 5 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen erillisjousto.

Kaudella 2026–2030 tarkastelua muutettaisiin nykyisestä. Tarkastelua yksinkertaistettaisiin ja se pohjautuisi LULUCF-sektorin raportoituihin kasvihuonekaasutietoihin.

Kokonaan uutta esityksessä on jäsenmaille yhteisesti asetettava velvoite: esityksen mukaan EU-maiden tulisi sitoutua poistamaan ilmakehästä päästöt huomioiden yhteensä -310 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuonna 2030. Suomen osuus tästä olisi -17,8 Mt CO2 ekv. Suomen maankäyttösektorin nettonielu esimerkiksi vuosina 2016-2018 oli vertailun vuoksi keskimäärin -13,6 Mt CO2 ekv. Vuosien 2026–2029 tavoitepolku asetettaisiin vuosien 2021–2023 raportoitujen tietojen perusteella vasta vuonna 2025.

Asetukseen sisältyy myös ehdotus vapaaehtoisesta nieluvarannosta eli ”reservistä” jonka avulla mahdollisia ylimääräisiä nieluyksiköitä voitaisiin koota yhteen niitä tarvitseville jäsenmaille.

”Jokainen jäsenmaa vastaa omista nieluistaan ja päästövähennyksistään itse. Tämän periaatteen noudattamista on valvottava jatkokäsittelyssä tarkasti ja tiukasti. Yhteinen nielureservi ei kannusta maita haastaviin käytännön toimiin, onneksi se jäi vapaaehtoiseksi”, ministeri Leppä toteaa.

Komissio esittää myös, että LULUCF-sektorin laskentaan yhdistettäisiin vuodesta 2031 alkaen nekin maatalouden päästöt, jotka nykyisin lasketaan osaksi taakanjakosektoria (ns. AFOLU-sektori). Tavoitteena olisi, että AFOLU-sektori olisi hiilineutraali vuonna 2035.

”Suhtaudun ehdotukseen mielenkiinnolla, sillä maatalouden päästöjen vähentäminen on tunnistettu haasteelliseksi. Tässäkin esityksessä ruokaturva ja kannattava ruoantuotanto on varmistettava ilmastotavoitteiden ohella”, ministeri Leppä kommentoi.

Asetusehdotuksen tavoite AFOLU-sektorin hiilineutraalisuudesta vuonna 2035 on vaikea erityisesti maatalouden metaani (CH4)- ja dityppioksidipäästöjen (N20) osalta.

Suomi kannattaa EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tavoitteeseen pyritään monin eri keinoin. Suomi kannattaa siksi luonnollisesti myös EU:n kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Metsien kestävä hoito ja käyttö tukevat sekä Suomen että EU:n ilmastotavoitteita, ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen auttaa luopumaan fossiilisen energian ja raaka-aineiden käytöstä.

Maankäyttösektorilla merkittävää työtä ilmastotavoitteen hyväksi tehdään maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämässä  Nappaa hiilestä kiinni -toimenpidekokonaisuudessa, johon tällä hetkellä kuuluu jo 10 laajaa tutkimus- ja innovaatiohanketta sekä kymmeniä yksityisen ja julkisen sektorin yhteisiä kehittämishankkeita. Kokonaisuuteen kuuluvat myös jo toteutetut joutoalueiden metsitystuki, tuhkalannoituksen laajentaminen turvemailla sekä keväällä 2020 uudistetut Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset.

Maataloudessa toimia maaperän hiilen lisäämiseksi ja hiilivarastojen ylläpitämiseksi on sisällytetty myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014–2020. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistellaan lisäksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU), josta tulee jatkossa osa uuden ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää.  

Keskiviikkona 14.7.2021 julkaistu EU:n ilmasto-ja energiapaketti (Fit for 55) sisältää useita ilmastoa koskevia lainsäädäntöesityksiä, joista maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskevat erityisesti maankäyttösektorin ilmastovaikutuksia käsittelevä asetus (LULUCF), uusiutuvan energian edistämistä koskeva direktiivi ja sen biomassan kestävyyskriteerit (RED) sekä taakanjakosektorin asetus ja maatalouden päästöt siinä (ESR). Tämä tiedote käsittelee LULUCF-asetusta, muista aiheista voi lukea lisää alla olevista tiedotteista.  

• European Green Deal: Commission proposes transformation of EU economy and society to meet climate ambitions (EU:n komission tiedote 14.7.2021) 

• EU:n ilmastopaketti auttaa myös Suomea hiilineutraaliuden saavuttamisessa (VN-yhteistiedote 14.7.2021)

• EU:n Fit for 55 -ilmastopaketti tiukentaisi uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteita (työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 14.7.2021)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

• luonnonvaraneuvos Heikki Granholm, p. 029 516 2130

• johtava asiantuntija Lotta Heikkonen, p. 029 516 2074

• Sähköpostit muotoa [email protected]