Selvitys: Maaseudun lapset ja nuoret viihtyvät ja voivat hyvin

Valtaosa maaseudun lapsista ja nuorista viihtyy ja voi hyvin maaseudulla, kertoo Nuorten Akatemian toteuttama maaseutualueiden lasten ja nuorten kuuleminen, jonka akatemia toteutti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.

Kuulemisen tulokset osoittavat, että suurin osa maaseudun lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä maaseudulla, ja heiltä löytyy myös ideoita. Heillä on tulevaisuudenuskoa, mutta tuttuja haasteitakin tunnistetaan.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti laaditaan parhaillaan valtioneuvoston maaseutupoliittista selontekoa maa- ja metsätalousministeriön johdolla.

Osallistavan prosessin osana Nuorten Akatemia toteutti ministeriön toimeksiantona maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen. Kuulemisen tulokset täydentävät selonteon tausta-aineistoksi laadittua maaseutu- ja saaristoalueiden tilannekuvaa.

Kuulemisessa pyrittiin tavoittamaan mahdollisimman moninainen joukko maaseutualueiden lapsia ja nuoria eri puolilta Suomea. Erityisesti haluttiin kuulla 10-15-vuotiaita ja harvaan asutulla maaseudulla asuvia lapsia ja nuoria. Yhteensä aineistoon saatiin vastauksia 570 nuorelta 52 eri kunnasta ja erilaisilta maaseutualueilta. 

Kuulemisen tulokset kokoava raportti on tärkeä alue-erot tunnistava täydennys alkuvuoden aikana julkaistuihin samoin lasten ja nuorten kokemuksia kansallisesti koonneisiin ja niitä keskusteluun nostaneisiin barometreihin ja kyselyihin.  

Pojat ovat tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä maaseudulla

Suurin osa maaseudulla asuvista lapsista ja nuorista voi hyvin ja viihtyy maaseudulla hyvin. Kuulemisen tulokset osoittavat kuitenkin merkittäviä sukupuolittuneita eroja näkemyksissä ja kokemuksissa lähes jokaisesta maaseudulla asumisen ulottuvuudesta: harrastuksissa ja vapaa-ajan vietossa, liikkumisessa paikasta toiseen, sosiaalisissa suhteissa ja osallisuudessa. Eroja on myös tulevaisuuden toiveissa asuinpaikan ja ammatin suhteen sekä tyytyväisyydessä elämään ja maaseudulla viihtymiseen. 

Ulkoilu, urheilu ja kavereiden kanssa oleminen ovat sukupuolesta riippumatta maaseudulla asuvien nuorten yleisimpiä vapaa-ajan viettotapoja. Tytöillä korostuu sosiaalinen kanssakäyminen ja luovat harrastukset, pojilla taas fyysiset ja ulkona tehtävät aktiviteetit sekä koneiden ja kulkuneuvojen kanssa puuhailu. Maaseudulla asuvista tytöistä merkittävästi suurempi osa kuin pojista ei harrasta mitään ja kokee, ettei voi tehdä vapaa-ajalla asioita, joista pitää.

Kuulemisen tulokset osaltaan selittävät ja toistavat tiedossa olevaa ja tutkittua kehityskulkua, jossa nuoret naiset muuttavat kaupunkeihin ja miehet jäävät maaseudulle. Tulokset myös osoittavat, kuinka varhain maaseudun sukupuolittuneisuus jo ilmenee. Tulokset tulee nähdä ennen kaikkea avaimina siihen, millaisiin asioihin kannattaisi panostaa, jotta maaseutu olisi myös naisille viihtyisämpi asuinpaikka tulevaisuudessa.

Maaseudulla halutaan asua ja asuinympäristöä halutaan kehittää

Suurin osa maaseutualeiden lapsista ja nuorista haluaa myös tulevaisuudessa asua maaseudulla. Harvaan asutun maaseudun nuoret haluavat muita useammin pysyä kotipaikkakunnallaan, kaupungin läheisellä maaseudulla asuvat vaikuttavat olevan muita tyytymättömämpiä omaan kotipaikkaansa. Maaseudun paikalliskeskuksissa asuvat haluavat muita maaseudulla asuvia useammin muuttaa kaupunkiin. 

Myös saariston lapsista osa näki itsensä aikuisena asumassa saaristossa, osa taas osa-aikaisena saaristolaisena. Tästä kysyttiin Saariston muksut -dialogeissa, jotka järjestettiin Saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta keväällä 2024.

Nuorten mielestä maaseudulla asumisen hyvistä puolista merkittävimpiä ovat rauhallisuus, turvallisuus, luonto, vapaus, tutut piirit ja hyvä arki. Huonoimmiksi puoliksi koettiin puolestaan pitkät välimatkat, puutteet palveluissa ja infrastruktuurissa ja nuorille suunnatuissa mahdollisuuksissa sekä ”pienet piirit”. Vastaavia tuloksia saatiin Saariston muksut -dialogeista.

Maaseudun kehittämisen suhteen nuoret eivät ole yleisesti ottaen kovin vaativia. He eivät toivo suuria muutoksia ja pitävät tärkeänä, että maaseutu pysyy maaseutuna. He kuitenkin toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin: paremmat julkiset kulkuyhteydet, tiet, nettiyhteydet ja katuvalot mainitaan usein. Peruspalveluiden osalta erityisesti terveydenhuoltoon ja kouluihin pitäisi panostaa. Lisäksi toivotaan lisää palveluita ja tekemistä nuorille, esimerkiksi kauppoja, ravintoloita, lämpimiä hengailupaikkoja, uusia harrastusmahdollisuuksia, työpaikkoja ja koulutusmahdollisuuksia.

Useimmilla nuorilla ei ole huolia tulevaisuudesta

Maaseutualueiden lapsilta ja nuorilta kysyttiin myös, onko vastaajilla huolia tulevaisuuteen liittyen. Suurin osa vastasi, että ei ole.

Vastauksissa esiin nostetut tulevaisuuden huolet liittyivät useimmiten rahaan, opiskeluun ja pärjäämiseen sekä siihen, toteutuvatko tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet. Lisäksi osa esitti laajemmin maaseudun kehitykseen sekä Suomen tai koko maailman tilanteeseen liittyviä huolia, kuten maaseudun autioitumisen, viljelijöiden tilanteen, Suomen taloudellisen tilanteen, sodan, ilmastonmuutoksen, luontoon ja ympäristöön kohdistuvat ongelmat sekä teknologiaan liittyvät huolet.

Meillä on velvollisuus ottaa viesti vastaan
Nuoret osoittivat kuulemisen työpajoissa ja kyselyissä vahvaa halua olla mukana vaikuttamassa maaseudun tulevaisuuteen ja esittivät konkreettisia kehitysehdotuksia. Päättäjillä on velvollisuus ottaa viesti vastaan ja varmistaa, että vastaisuudessakin lasten ja nuorten ääni ja ajatukset kuuluvat niin kansallisessa kuin alue- ja kuntatason päätöksenteossa. 

Lasten ja nuorten hyvän tulevaisuuden varmistamiseksi meillä kaikilla on velvollisuus ottaa viesti vastaan.

Koko raportti tässä.Linkki toiselle sivustolle 

Lisätietoja:
Ella Kankaanranta, projektipäällikkö, ella.kankaanranta @ nuortenakatemia.fi, 050 324 4699
Sami Tantarimäki, erityisasiantuntija, sami.tantarimaki @ gov.fi, +358 50 431 2569