Komissio hyväksyi 2.10.2025 Suomen CAP-suunnitelman muutokset vuodelle 2026. Keskeisimmät muutokset liittyvät ympäristökorvauksen, uudelleenjakotulotuen ja nuorten viljelijöiden tukitasojen korotuksiin. Lisäksi puhdaskauran viljely voidaan jatkossa toteuttaa nykyistä yksinkertaisemmilla ehdoilla.

Suomen ehdottamat muutokset CAP-suunnitelmaan on hyväksytty EU-komissiossa. Suurin osa muutoksista astuu voimaan vuoden 2026 alusta. 

Pinta-alaperusteisten tukien perusvaatimuksiin liittyvät muutokset

Puhdaskaura vapautetaan kokonaan viljelykiertovaatimuksesta. Puhdaskaura lisätään niiden yksivuotisten puutarha- ja erikoiskasvien luetteloon, joita voidaan viljellä ilman viljelykiertoon tai viljelyn monipuolistamiseen liittyviä ehdollisuuden vaatimuksia. Viljelykiertovaatimuksen vapautuksen edellytyksenä on, että puhdaskauran viljelystä on tehty tuotantosopimus. Puhdaskauraa viljellään gluteenittomana, joten samalla tilalla ei saa viljellä mitään gluteenia sisältäviä kasveja. Tämä rajoittaa merkittävästi viljelijän mahdollisuuksia toteuttaa viljelykiertoa, koska kasvilajivalikoima on hyvin suppea. Muutoksella varmistetaan, että gluteenittoman puhdaskauran sopimustuotanto Suomessa on mahdollista ja kannattavaa. Puhdaskaura on tärkeä viljaraaka-aine erityisesti keliakiaa sairastaville.

Viljelykiertoon tulee muutos. Välikasvilla ei voi täyttää monivuotista viljelykiertoa komission tulkinnan mukaan. Tämä tarkoittaa, että monivuotisessa viljelykierrossa viljelykasvia on vaihdettava lohkolla viimeistään neljäntenä viljelyvuotena. 

Ekojärjestelmiä koskevat muutokset

Luonnonhoito- ja viherlannoitusnurmilla sallitaan kasvinsuojelu pesäketorjuntana. Muutos mahdollistaa esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjunnan pesäketorjuntana ja kannustaa puuttumaan kasvustoissa mahdollisesti esiintyviin rikkaongelmiin ajoissa. Viherlannoitusnurmien maksimitukitasoa nostettiin, mikä mahdollistaa nykyistä korkeamman tukitason toimenpiteen edistämiseksi. Monimuotoisuuskasvien minimi- ja maksimitukitasoja madallettiin, sillä monimuotoisuuskasveille varattu rahoitus ylittyy merkittävästi. Tuen ylittyminen rajoittaa tukitason korottamista muissa ekojärjestelmissä. Tehdyt muutokset tukevat CAP-suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.  Tukitasot vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Ympäristökorvausta ja luomua koskevat muutokset

Maanparannus- ja saneerauskasvit -toimenpiteessä hyväksytään jatkossa toimenpiteen toteuttaminen lohkolla kahtena perättäisenä vuonna. Näin toimenpide edistää paremmin maaperän hoitoa lohkoilla. Kerääjäkasvit-toimenpiteessä korotetaan enimmäisalaa, josta voidaan enimmillään maksaa. Tilakohtainen enimmäisala on nyt 30 prosenttia tilan tukikelpoisesta pinta-alasta ja vuodesta 2026 alkaen se on 35 prosenttia. Tämä kannustaa tiloja lisäämään kerääjäkasvien viljelyä. Suojavyöhykkeet- ja turvepeltojen nurmet -toimenpiteissä mahdollistetaan uusien alojen ilmoittaminen myös tulevina vuosina. Kosteikkojen hoidon toimenpiteeseen voi jatkossa ilmoittaa myös muulla kuin ei-tuotannollisen investoinnin rahoituksella suonkaltaiseksi alueeksi tai kosteikoksi muutetun turvepellon. 

Ympäristökorvauksen korvaustasoja nostetaan seuraavien toimenpiteiden osalta: maanparannus- ja saneerauskasvit, suojavyöhykkeet, turvepeltojen nurmet ja maatalousluonnon monimuotoisuus ja maisema. Korvaustasojen nostaminen edistää toimenpiteiden ympäristötavoitteiden saavuttamisesta. Uudet korvaustasot ovat voimassa vuoden 2026 tukihaussa ja tulevat käyttöön myös voimassa olevissa sitoumuksissa ja sopimuksissa. Peltokasvien, avomaanvihannesten ja kotieläinten luonnonmukaisen tuotannon korvaustasoja nostetaan. Korotuksella halutaan parantaa edellytyksiä luomutuotannon jatkumiseen ja lisääntymiseen.

Investointeja koskevat muutokset 

Jatkossa maatila voi saada tukea biokaasulaitosinvestointiin myös niissä tapauksissa, joissa osa tuotetusta energiasta myydään tilalta ulos käytettäväksi muuhun, kuin maatalouden tuotantotoimintaan. Muutos voi osaltaan parantaa kyseisten hankkeiden kannattavuutta ja sitä kautta edistää siirtymää kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön ja samalla edistää huoltovarmuutta.

Ei-tuotannollisissa eli kosteikkoinvestoinneissa voidaan jatkossa rahoittaa uusien kohteiden lisäksi myös olemassa olevien kohteiden laajennuksia. Lisäksi mahdollistetaan suunnittelukustannusten sisällyttäminen investoinnin kustannuksiin, jos suunnitelmaa ei ole toteutettu Neuvonta-toimenpiteen kautta. 

Muutoksia uudelleenjakotukeen, nuorten viljelijöiden tulotukeen ja eläinpalkkioihin

Uudelleenjakotulotuki ja nuorten viljelijöiden tulotuki voidaan maksaa aiempaa korkeammalla tukitasolla, jos hakemusmäärät sen sallivat. Uudelleenjakotulotuen minimi- ja maksimitukitasoja korotettiin, koska rakennekehitys on edennyt kuluvalla rahoituskaudella. Tukitasot vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Teuraskaritsa- ja teuraskilipalkkioiden maksimitukitasoja korotetaan koko maassa. Lisäksi uuhi- ja kuttupalkkioiden maksimitukitasoja korotetaan eteläisen Suomen AB-alueella. Muutokset mahdollistavat tukitasojen korottamisen määrärahojen puitteissa ja voivat tukea näin lammas- ja vuohitalouden toimintaedellytyksiä. Tukitasot vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

”Erittäin hyvä, että muutokset saatiin vietyä läpi ja pääsemme niitä toimeenpanemaan. Kaikki viljelijän arkea helpottavat muutokset ovat tarpeen. On tärkeää, että komissiossa löytyi ymmärrystä myös Suomelle tärkeälle puhdaskauran viljelylle. Luomukorvausten nosto on merkittävä, samoin biokaasulaitosinvestointien ulosmyyntirajauksen poisto,” kertoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisasiantuntija Johanna Auer, p. 0295 162128 (ekojärjestelmätuet)
Erityisasiantuntija Pekka Pihamaa, p. 0295162289 (nuorten viljelijöiden tulotuki ja uudelleenjakotulotuki)
Neuvotteleva virkamies Riikka Knaapi, p. p.0295 162 001 (ehdollisuus)
Erityisasiantuntija Auli Nurmi, p.0295 162 304 (EU:n tuotantosidonnaiset palkkiot)
Neuvotteleva virkamies Anna Schulman 0295 162 199 (Ympäristö- ja luomukorvaukset, ei-tuotannolliset investoinnit)
Sanna Koivumäki, p. 0295 162 437 (maatilojen investoinnit)
Erityisasiantuntija Tiina Hartman, p. 0295 162 271 (CAP-suunnitelman muutosprosessi)

Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Linkkejä muualla verkossa:

Suomen CAP-suunnitelma maaseutu.fi-sivustolla

Lue lisää viljelykierrosta ja viljelyn monipuolistamisesta Ruokaviraston sivuilta.