Pohjoismainen ministerineuvosto:
Valkuaisomavaraisuutta kasvatettava koko Pohjolassa

Pohjoismaiden maa- ja metsätalousministerien mukaan koronakriisi on osoittanut, kuinka tärkeitä hyvin toimivat ruokajärjestelmät ovat kriisiaikoina. Ministerineuvoston puheenjohtajamaa Tanska on tehnyt aloitteen pohjoismaisesta yhteistyöstä valkuaisomavaraisuuden nostamiseksi. Ministerineuvosto keskusteli 24.6.2020 koronakriisin vaikutuksista maa- ja metsätalouteen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoi omassa puheenvuorossaan vahvan tuen Tanskan proteiinialoitteelle. Leppä haluaa muun muassa kiirehtiä alan tutkimus- ja kehitystyötä. 
- Meillä on yhteisiä vahvuuksia tutkimuksessa, innovaatioissa, maataloudessa, biojalostuksessa, entsyymien tuotannossa ja tuotekehityksessä. Voimme saavuttaa kestäviä ratkaisuja esimerkiksi nurmeen perustuvassa proteiinin tuotannossa. 
Leppä esitteli kokoukselle ajatuksensa soijattomasta Suomesta vuoteen 2025 mennessä ja ehdotti kokoukselle ajatuksen soijattomasta Pohjolasta. 
- Voimmeko ottaa pohjoismaisen yhteistyön tavoitteeksi soijattoman Pohjolan vuoteen 2025 mennessä?   
Lepän mukaan kestävästi tuotetun biomassan, kuten nurmen, levän ja kalajätteen käytöllä rehuissa voidaan saada lisäarvoa ruokajärjestelmään ja vahvistaa huoltovarmuutta samalla, kun vaikutetaan positiivisesti ilmastoon ja ympäristöön. 
- Pitkällä aikavälillä tämä vähentää metsäkatoa soijan tuontimaissa Etelä-Amerikassa ja vahvistaa kestäviä ruokajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia proteiinilähteitä Pohjoismaissa.

Pohjoismailla yhteinen intressi

Pohjoismaat ovat yhteistyössä työstämässä ohjelmaa proteiinin tuotannon edistämiseksi.
- Yhteistyön tarkoituksena on edistää jalostusteknologioiden, korjuun, logistiikan ja tuotekehityksen kaupallistamista sekä parantaa tiedonkeruuta proteiinintuotannon positiivisista ympäristö- ja ilmastovaikutuksista Pohjoismaissa ja proteiinien tuontimaissa, Leppä listaa.

Pohjoismaiden yhteistä näkemystä on tarkoitus hyödyntää muun muassa eurooppalaisissa sekä kansainvälisissä ympäristöalan neuvotteluissa, kuten EU:n komission Green Deal -neuvottelut sekä YK:n biodiversiteettineuvottelut.

Korona-pandemian vaikutukset hyvä kartoittaa

Valkuaisomavaraisuuden lisäksi kokous keskusteli pitkään yhteistyöstä, jolla maa- ja metsätalouden iskunkestävyyttä voidaan vahvistaa pitkällä aikavälillä. Korona-pandemia on haastanut pohjoismaisten yhteiskuntien kriisinkestävyyttä kaikilla aloilla, mukaan lukien sen ruokajärjestelmän ja bioelinkeinot. 
- On tärkeä kartoittaa missä olemme onnistuneet, ja missä meillä on parantamisen varaa. Pohjoismaat ovat tässä luonnollisin vertailukohtamme. Pohjoismaiset naapurimme ovat myös luonteva yhteistyökumppani kriiseihin varautumisessa. 
Lepän mukaan ministerineuvoston on syytä aloittaa yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen. - Tulemme pitämään asiaa esillä myös omalla puheenjohtajuuskaudellamme.

Suomi ministerineuvoston puheenjohtajana ensi vuonna

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuus siirtyy nykyiseltä puheenjohtajalta Tanskalta Suomelle ensi vuonna.  Suomella on jo nyt selkeä näkemys niistä painopistealueista, joihin se haluaa puheenjohtajuuskaudellaan keskittyä.
- Suomi haluaa omalla kaudellaan paneutua pohjoismaiseen yhteistyöhön ongelmatilanteissa, joissa uhattuna ovat kansalaisten lisäksi eläin-, kasvin- ja ympäristöterveys sekä yhteiskunnan toimintakyky. 
Lepän mukaan keskeistä on yhteiskuntiemme, ruokajärjestelmiemme sekä luonnonvaratalouksiemme resilienssi, josta valkuaisomavaraisuuden kasvatus on yksi osa-alue.
- Miten ruoka- ja vesitalous sekä laajemmin koko luonnonvaratalous pystyy ottamaan vastaan ulkopuolelta tulevat iskut ja sopeutumaan ja samalla ylläpitämään toimintakykynsä ja palautumaan.
Maa- ja metsätalouden tavoitteiden lisäksi Suomen puheenjohtajuuskaudella keskitytään mm. rakentamisen kiertotalouden osaamisverkostoihin sekä digitalisaatioon ja tekoälyyn. Suomen puheenjohtajuuskaudelle juhlistetaan myös Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlavuotta.  
Pohjoismaiden ministerineuvostossa on äskettäin hyväksytty laaja-alainen kestävän kehityksen visio, jonka toimeenpano alkaa Suomen puheenjohtajakaudella ensi vuonna.

Lisätietoja:
Erityisavustaja Satu Haapaniemi, +358 50 400 5193, [email protected]