Harrastamisen Suomen mallin ryhmät ehkäisevät lasten eriarvoisuutta ja lisäävät hyvinvointia

Me-säätiön selvitys osoittaa, että kuntien maksuttomat, koulupäivän yhteydessä järjestettävät harrastusryhmät tarjoavat valtaosalle osallistujista turvallisen tilan ilman kiusaamista, syrjintää ja rasismia. Tulokset vahvistavat, että Harrastamisen Suomen mallin ryhmät lisäävät koululaisten hyvinvointia ja ovat tuhansille lapsille ja nuorille ainoa mahdollisuus harrastaa. Selvitys kattaa 20 erikokoista kuntaa.

Me-säätiö selvittää lukuvuonna 2024–2025 Harrastamisen Suomen mallin maksuttomien koulupäiväharrastusten vaikuttavuutta. Pilottihankkeessa kerätään tietoa suoraan koululaisten huoltajilta. Joulukuussa 2024 julkaistut selvitystyön ensimmäiset tulokset käsittelivät osallistujien perhetaustoja 11 kunnassa. Nyt selvitys laajenee 20 kunnan hyvinvointivaikutuksiin. Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmien piiriin kuuluu 143 000 peruskoululaista.

Maksuton harrastus tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevia ja ehkäisee syrjään jäämistä

Sosioekonomiset riskitekijät, kuten pitkäaikainen työttömyys, pienituloisuus tai vanhempien matala koulutustaso (enintään perusasteen koulutus), näkyvät lasten ja nuorten mahdollisuuksissa osallistua harrastuksiin. Harrastamisen Suomen malliin osallistuvien koululaisten huoltajilta kerätyt tiedot osoittavat mallin merkityksen erityisesti heikommassa asemassa oleville lapsille ja nuorille. 

Yhteensä 5 259 harrastajan perhetaustoista kerätyt tiedot paljastavat, että:

• 16 % osallistujista ei olisi mahdollisuutta osallistua muuhun harrastukseen. Valtakunnallisesti tämä tarkoittaisi, että harrastusryhmissä mukana on noin 22 800 koululaista, joilla ei olisi mahdollisuutta harrastaa muuten.
• Pienituloisissa perheissä tärkein osallistumissyy on maksuttomuus (31 %). Ei-pienituloisissa perheissä korostuu mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä (29 %).
• 12,5 % osallistujista oli kasautunutta huono-osaisuutta perhetaustassaan. Selvitykseen osallistuneissa kunnissa on väestötasolla kasautunutta huono-osaisuutta arviolta 5–8 prosentilla.

Harrastusryhmät olivat viimeisen kuuden kuukauden aikana kiusaamisesta, syrjinnästä ja rasismista vapaita paikkoja monille lapsille, jotka kokevat niitä muualla.

• Vastaajista 2,3 % koki kiusaamista harrastusryhmässä, kun taas 23 % koki kiusaamista muualla (mukaan lukien koulussa).
• Kaikista vastaajista 0,6 % koki syrjintää ja/tai rasismia harrastusryhmässä, 6,7 % puolestaan muualla (mukaan lukien koulussa).

Syrjintää ja/tai rasismia koulussa kokeneet lapset ja nuoret olivat usein heikommassa asemassa – 
9,4 % perhetaustaan liittyi kasautunutta huono-osaisuutta. Sen sijaan lapsista, joilla ei ollut sosioekonomisia riskitekijöitä, vain 3,3 % raportoi syrjinnän ja/tai rasismin kokemuksista koulussa.

Sosioekonomiset riskitekijät eivät kuitenkaan vaikuttaneet syrjinnän ja/tai rasismin kokemuksiin harrastusryhmissä.

Myös kiusaaminen oli yleisempää heikommassa asemassa olevien perheiden lapsilla ja nuorilla – heistä 28,6 % koki kiusaamista koulussa, kun taas vastaava luku lapsilla ilman sosioekonomisia riskitekijöitä oli 16,8 %.

- Selvitys osoittaa, että Harrastamisen Suomen malli on onnistunut tavoittamaan valtaosan lapsista ja nuorista. Se tarjoaa monille lapsille ensimmäisen harrastuksen ja mahdollisuuden kokeilla eri aloja ja lajeja, mikä rikastuttaa heidän harrastuskokemuksiaan, sanoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.

- Mallin ydinajatus on tarjota koululaisille mielekkäitä harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä heidän omien kiinnostustensa pohjalta. Samalla harrastusryhmät kokoavat oppilaita eri luokilta, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tulosten mukaan hyvin järjestetyt harrastusryhmät ja turvalliset aikuiset ohjaajina luovat ympäristöjä, jotka lisäävät hyvinvointia ja mukavaa yhdessäoloa, Bergqvist jatkaa.

Bergqvistin mukaan Harrastamisen Suomen malli on aidosti lapsilähtöinen ja tukee monipuolisesti lasten ja nuorten hyvinvointia. Erityisesti harrastuksen tuoma ilo, onnistumisen kokemukset, ryhmään kuulumisen tunne ja uudet kaverisuhteet vahvistavat hyvinvointia. Ohjaajalla on keskeinen rooli näiden myönteisten vaikutusten mahdollistamisessa.

Maksuttomat harrastusryhmät vaikuttavat pääasiassa positiivisesti

Me-säätiön selvityksen mukaan Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmät lisäävät useimpien osallistujien hyvinvointia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Selvitys kuitenkin osoittaa, että heikommassa asemassa olevien lasten hyvinvointivaikutukset eivät aina olleet samanlaisia kuin muilla. Esimerkiksi ystävyyssuhteita harrastusryhmissä oli vähemmän niillä, joiden perhetaustassa oli kasautunutta huono-osaisuutta.

• 94 % vastaajista sai harrastusryhmissä iloa ja onnistumisen kokemuksia.  
• 80 % koki olevansa tärkeä osa ryhmää, ulkomailla syntyneistä jopa 86,5 %.  
• 75 % tunsi, että ryhmässä kannustettiin mielipiteen ilmaisuun, heikommassa asemassa olevista vielä useampi (78 %).  
• 73 % koki, että ryhmässä oli turvallinen aikuinen, jolle puhua hankalista asioista.  
• 72 % löysi ryhmästä ystäviä, mutta huono-osaisemmista lapsista vain 61,3 %, kun muilla luku oli 77,4 %.

- Tiedämme jo tutkimuksenkin pohjalta, että harrastustoiminnalla on monenlaisia myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Me-säätiön tavoitteena on ollut selvittää erityisesti, pystymmekö Harrastamisen Suomen mallin kaltaisella toiminnalla tuottamaan myönteisiä vaikutuksia myös niille lapsille ja nuorille, joilla on ylisukupolvista riskiä jäädä syrjään, kuvailee Me-säätiön toimitusjohtaja Tiina-Maija Toivola.

Selvityksessä kysyttiin myös koululaisten halukkuutta jatkaa harrastusryhmässä keväällä 2025. Jatkohalukkuus oli korkeampaa heillä, joiden perhetaustassa ei ollut sosioekonomisia riskitekijöitä 
(85 %) kuin heillä, joiden perhetaustassa oli kasautunutta huono-osaisuutta (79 %). 

- Mallilla on saatu jo valtavasti hyvää aikaan, mutta vaikuttavuuden lisäämiseksi harrastusryhmissä tulisi kiinnittää erityistä huomiota heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen. Sosiaaliset suhteet ja kuuluvuuden kokemus ovat tärkeimpiä tekijöitä, kun lapset halutaan pitää pitkäkestoisesti mukana toiminnassa. Muuten on riskinä, että jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevat osallistujat tippuvat toiminnan piiristä, Toivola lisää. 

Taustaa 

Me-säätiön, opetus- ja kulttuuriministeriön, Harrastamisen Suomen mallin yhteyspisteen (OPH) ja aluehallintoviraston pilottihankkeessa kerätään kevään 2025 aikana tietoa suoraan harrastajilta ja heidän huoltajiltaan siitä, miten aikovatko koululaiset jatkaa Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmissä sekä jatkohalukkuuteen vaikuttavista syistä.

Näin laajaa tarkastelua maksuttomien harrastusten vaikutuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty. Koko lukuvuoden aikana kerätyt tulokset julkaistaan syksyllä 2025. 

Pilottihankkeen ensimmäisessä vaiheessa olivat mukana: Akaa, Hämeenlinna, Joensuu, Liminka, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Sastamala ja Somero. Seuraavassa vaiheessa tiedonkeruuseen osallistuivat myös: Jyväskylä, Järvenpää, Kauhajoki, Kruunupyy, Lahti, Naantali, Pori, Seinäjoki ja Vantaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain noin 14 miljoonaa euroa avustuksina kunnille harrastusryhmien järjestämiseen. Valtionavustusta saavassa 258 kunnassa on yhteensä 511 000 perusopetuksen oppilasta, joista kuntien arvion mukaan 143 000 osallistuu Harrastamisen Suomen mallin harrastusryhmiin. Harrastamisen Suomen malli olisi Suomen suurin harrastusseura, mikäli lasketaan yhteen kaikki mallin parissa harrastavat lapset ja nuoret.

Voit lukea lisää selvitystyöstä täältä: www.mesaatio.fi/data.

Infograafi 

Lisätietoja:

• Johtaja Tiina Kivisaari, liikunnan vastuualue, OKM, p. 0295 3 30178, [email protected]
• Johtaja Henni Axelin, nuorisotyön ja -politiikan vastuualue, OKM, p. 0295 330 205, [email protected]
• Neuvotteleva virkamies Iina Berden, kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto, OKM, p. 0295 330 069, [email protected]
• Toimitusjohtaja, Me-säätiö, Tiina-Maija Toivola, 050 571 0457, [email protected]