Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Ylijohtaja Petri Lempisen kolumni:
Ikääntymisen aave koulutusjärjestelmän yllä

opetus- ja kulttuuriministeriö
Julkaisuajankohta 17.11.2021 9.41
Kolumni
Petri Lempinen.

Nykyisen koulutusjärjestelmämme yllä leijuu väestön ikääntymisen aave. Monta oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää odottaa toiminnan voimakas supistuminen tai jopa loppuminen koulutettavien määrän vähentyessä. Ilmiö ei ole uusi ja etenkin pieniä peruskouluja on lakkautettua runsaasti vuosikymmenten kuluessa. Tulevaisuudessa uhan alla ovat erityisesti pienet lukiot ja ammatilliset oppilaitokset. Koko valtakunnan tasolla suurin romahdus on tapahtumassa 2030-luvulla, mutta alueelliset erot ovat suuria.

Väestökehitys haastaa koulutusta myös rapauttamalla julkista taloutta. Ikääntymisestä johtuvat eläke- ja hoivamenot kasvavat, mutta hyvinvointivaltion rahoituksesta vastaavien työikäisten osuus koko väestöstä supistuu.  

Toinen jo käynnissä oleva suuri murros on työelämän ja teknologioiden muutos, joka edellyttää uudenlaista osaamista koko yhteiskunnassa. Työn tekeminen, ammatit ja myös muu toimiminen yhteiskunnassa muuttuvat. Tästä näkyvä osoitus on korkeakoulutettujen tarpeen lisääntyminen työelämässä. Toisen asteen koulutuksen yhtenä tehtävänä on tuottaa opiskelijalle riittävä osaaminen korkeakouluopintoihin siirtymiseen ja siellä menestymiseen. Myös työssä olevilta edellytetään uudenlaista osaamista, mikä asettaa uusia vaatimuksia toisen asteen koulutukselle.

Velvollisuutemme on varautua tulevaan ja ennakoida väestökehityksen vaikutuksia koulutuksen järjestämiseen. Samalla joudumme täsmentämään keinoja, joilla työelämän muutoksiin vastataan nykyistä osuvammin. Näitä haasteita ratkomaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa toisen asteen koulutuksen uudistamishankkeen, joka käynnistyy nyt marraskuussa. 

Valmistelun tavoitteena on turvata saavutettava ja riittävä koulutustarjonta eri ikäisille oppijoille. Tietä tulevaisuuteen viitoittavat tänä vuonna voimaan tullut oppivelvollisuuden laajentaminen sekä menossa oleva jatkuvan oppimisen uudistus. Ne määrittävät uudella tavalla lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tehtäviä erilaisten kohde- tai asiakasryhmien palvelemisessa.

Onneksi voimme hyödyntää uusien teknologioiden tuomia mahdollisuuksia oppimisen ja koulutuksen mahdollisuuksien turvaamisessa. Digitalisaatio ei ole ihmelääke, mutta sen mahdollisuudet tulevat välttämättömiksi, jos haluamme turvata koulutuksen saavutettavuuden koko maassa. Koulutus voidaan nähdä myös palveluna ei pelkästään rakennuksena tai siinä toimivana oppilaitoksena. Tämä on toinen tapa parantaa koulutuksen saavutettavuutta myös osana muodollista koulutusta.

Uudistushankkeessa joudumme pohtimaan, miten toisen asteen koulutuksen tarjonta vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Samalla joudumme ratkaisemaan, miten koulutuksen järjestäjiä pitää ohjata ja rahoittaa tulevaisuudessa. Oppilaitoksilla ja koulutuksen järjestäjillä pitää olla oikeanlaiset kannusteet tulevaisuuden tarpeisiin vastaamiseen. Nykyisten ohjausmallien hallinnollisen taakan vähentäminen on myös tavoitteena erityisesti ammatillisen koulutuksen osalta.

Lopuksi haluan muistuttaa koulutuspoliittisen selonteon linjauksesta, jonka mukaan ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus tutkintoineen tulevat jatkossakin olemaan erillisiä, mutta ne muodostavat toisen asteen koulutuksen kokonaisuuden. Samalla toisen asteen koulutus on osa jatkumoa, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ja yltää korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön.

Petri Lempinen
Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja 
OKM

 
Sivun alkuun