Kulttuurimatkailulle tiekartta

Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta on valmistunut. Se kokoaa kulttuurimatkailun tulevien vuosien kansalliset kehittämistoimet ja luo yhteistä suuntaa tulevaisuuden kulttuurimatkailulle. Tiekartan toimenpiteillä tuetaan hallitusohjelman tavoitetta vahvistaa kulttuurimatkailua.

Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartassa ehdotetaan toimia, joilla vahvistetaan kulttuurimatkailua muuttuvassa toimintaympäristössä. Tiekartan pääasiallisena tavoitteena on luoda yhteinen suunta tulevaisuuden kestävälle ja kilpailukykyiselle kulttuurimatkailulle. Tavoitteen täyttyminen edellyttää eri alojen toimijoilta yhteistyötä, johon tiekartan toimenpiteillä halutaan osaltaan kannustaa.

Tiekartan visiona on, että kulttuurimatkailu tuottaa kestävää kasvua, erottuu elämyksellisyydellään ja vaikuttaa verkostoituneesti. Tiekartan visio ulottuu vuoteen 2030. 

- Kulttuurimatkailu on mainio mahdollisuus vahvistaa kulttuurialaa, saavuttaa uusia yleisöjä ja kehittää kestävää kulttuuriin perustuvaa liiketoimintaa eri puolilla Suomea. Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyy jo vahvoina kulttuurimatkailuverkostoina monilla alueilla ja toivon, että nämä verkostot vahvistuvat ja laajenevat tiekartan avulla entisestään, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoo. 

Kestävyys yhdistää tiekartan tavoitteita

Tiekartan tavoitteet on jaettu viiteen alalukuun, jotka koskevat yhteistyön kehittämistä, kestävyyttä, kulttuurimatkailun tuotetarjontaa, digitalisaatiota ja tiedolla johtamista sekä kulttuurialan kansainvälisten toimien ja erityisesti Euroopan neuvoston kulttuurireittien hyödyntämistä kulttuurimatkailussa.

Kestävä kulttuurimatkailu perustuu yhteistyöhön

Tiekartan tavoitteena on tukea edellytyksiä koko arvoverkon kattavaan yhteistyöhön tuotteistamisesta ja tuotekehityksestä markkinointiin ja myyntiin. Yhteistyössä avainasemaan nousevat erityisesti alueelliset koordinointimallit ja alueelliset toimijat. Hankeyhteistyön lisäksi yhteistyön tueksi tarvitaan pysyvämpiä malleja, jotka rakentuvat kunkin alueen omista tarpeista käsin.

Kulttuurimatkailua kestävästi 

Tahto kestävän matkailun kehittämiseksi on kulttuurimatkailutoimijoiden keskuudessa vahva ja yhteinen. Kestävyys on perusta, jolle kulttuurimatkailun eri toimijoiden yhteinen toimintakulttuuri tulevaisuudessa rakentuu. Kehitystyön tueksi tarvitaan käytännön vastuullisuustoimia ja osaamisen jakamista sekä kehittämistä. Kestävyysnäkökulmat ulottuvat myös taide- ja kulttuurialan sekä luovien alojen toimintaedellytyksistä huolehtimiseen.

Kotimaassa ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurimatkailu 

Houkutteleva kulttuurimatkailutarjonta perustuu laadukkaaseen sisältöön. Suomen laajalla ja monimuotoisella kulttuuri- ja taidekentällä on paljon vetovoimaa, joka voi tulevaisuudessa tavoittaa yhä useamman matkailijan. Tarjonnan kehittämiseksi tarvitaan asiakaslähtöistä, vastuullista tuotekehitystyötä sekä osaamisen kehittämistä.

Matkailijoista kulttuuri ja taide kiinnostavat paitsi kulttuurin suurkuluttajia myös niiden pariin sattumalta tai spontaanisti hakeutuvia. Näin kulttuurimatkailu voi laajentaa käsitystä kulttuurista sekä tuoda taiteelle ja kulttuurille uusia yleisöjä kotimaasta ja kansainvälisesti.

Digitalisoitunut ja tiedolla johdettu kulttuurimatkailu

Matkailualan digitalisaation edistäminen on yksi Suomen matkailustrategian keskeisistä tavoitteista. Kulttuurimatkailua koskevat samat toimenpiteet tuotteiden ja palveluiden digitalisoinnista osaamisen kehittämiseen. Digitaalisuus ja data tukevat myös kulttuurimatkailun tiedolla johtamista. Kulttuurimatkailun tietopohjaa vahvistamalla tuodaan näkyviin alan vaikuttavuutta.

Kansainvälisestä yhteistyöstä pontta kulttuurimatkailuun  

Monet eurooppalaiset ja kansainväliset kulttuuri- ja kulttuuriperintöalan toimet, sopimukset ja aloitteet tukevat kestävän kulttuurimatkailun kehittämistä. Kansainvälisten toimien vahvuutena matkailussa on niiden tarjoamat valmiit toimintamallit, verkostot ja tunnettuus.

Eri toimia toteuttavat muun muassa Euroopan unioni, Unesco ja Euroopan neuvosto. Tiekartassa kiinnitetään erityistä huomiota Euroopan neuvoston kulttuurireitteihin, jotka yhdistävät kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin kestävän matkailun kehittämiseen.

Tiekartta perustuu vuosina 2021-2022 työskennelleen työryhmän ehdotukseen, josta vastaanotettiin lausuntokierroksella 75 lausuntoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö viimeisteli tiekartan lopulliseen muotoonsa lausuntokierrokselta saadun palautteen pohjalta. Ministeriön on määrä käynnistää tiekartan toimeenpano vuoden 2023 aikana.

Kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartta

Lisätietoja: kulttuuriasiainneuvos Emma Harju, p. 0295 330 134