Hyppää sisältöön
Valtioneuvosto ja ministeriöt
Media

Lapsen oikeutta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen vahvistetaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö
27.9.2021 14.05
Tiedote

Lapsen oikeutta tukeen varhaiskasvatuksessa vahvistetaan. Hallitus antoi maanantaina 27.9. esityksen, jossa lakiin kirjataan ensimmäistä kertaa lapsen oikeus kolmiportaiseen tukeen, tuen toteutus sekä tuen tarpeen arviointi, tuen muodot sekä tukipalvelut.

Varhaiskasvatuslaissa ei tällä hetkellä säädetä annettavan tuen rakenteesta tai tuen järjestämisestä.  Eduskunta edellytti vuonna 2018 hyväksyessään varhaiskasvatuslain, että valtioneuvosto valmistelee esityksen varhaiskasvatuksessa tarjottavasta tuesta kattavana kokonaisuutena. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukaan varhaiskasvatukseen kehitetään kolmiportaisen tuen malli.

– Varhaiskasvatus on tärkeä alkupiste lapsen oppimiselle. Vahvistamme nyt jokaisen lapsen oikeutta tukeen, jotta ongelmia lapsen taidoissa ja oppimisessa voidaan ratkaista ja helpottaa heti oppimispolun alussa. Oikea-aikainen ja riittävän vahva tuki kasvun kaikissa vaiheissa on edellytys tasa-arvoiselle ja onnelliselle yhteiskunnalle, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi lapsen oikeudesta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, annettavasta tuesta ja tuen toteutuksesta sekä tuen tarpeen arvioinnista sekä erityisen tuen päätöksen antamisesta. Varhaiskasvatuksessa annettava tuki vahvistuisi lapsen yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Tukea ehdotetaan vahvistettavaksi esi- ja perusopetuksen mukaisesti kolmiportaisesti (yleinen – tehostettu - erityinen tuki). Tukea toteutettaisiin inklusiivisesti.

Tukitoimet aloitettaisiin aina heti tuen tarpeen ilmettyä. Tuki olisi aina yksilöllistä, mutta tuen intensiteetti kasvaisi siirryttäessä tehostettuun ja erityiseen tukeen. Vahvimmalla tuen tasolla tehtäisiin hallintopäätös. Ehdotettua tukea sovellettaisiin kaikkiin varhaiskasvatuslain nojalla toimiviin varhaiskasvatuksen järjestäjiin ja tuottajiin. Tuki koskisi kaikkia varhaiskasvatuslain piirissä olevia lapsia riippumatta varhaiskasvatuksen järjestämismuodosta.

Lakiesityksessä ei ehdoteta uusien tukimuotojen luomista, vaan nykyisinkin käytössä olevien keinojen suunnitelmallisempaa käyttämistä.

Kustannuksia arvioidaan syntyvän erityisestä tuesta ja tukipalveluista annettavien päätösten valmistelusta. Varhaiskasvatuksen tuesta aiheutuvat kustannukset olisivat arviolta noin 15 miljoonaa euroa vuodessa vuodesta 2023 alkaen pysyvänä määrärahalisäyksenä. Esityksen mukaan hallinnollisista päätöksistä korvataan kunnille se osa, joka tosiasiallisesti olisi kunnille uutta velvoitetta.

Tuen saaminen oikea-aikaisesti ja riittävästi edistää lapsen oppimisen edellytyksiä, elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Uudistuksella vahvistetaan erityisesti vammaisten, sairaiden ja kehityksessään viivästyneiden lasten asemaa, oikeusturvaa ja tasavertaisuutta lapsen varhaiskasvatuksen toimipaikasta tai asuinkunnasta riippumatta. Tavoitteena on luoda nykyistä vahvempi lainsäädännöllinen ja käsitteellinen jatkumo varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen.

Ministeriö käynnistää vuonna 2022 tutkimuksen, jolla seurataan varhaiskasvatuksen tuen lainsäädännön vaikutusten arviointia ja toimeenpanoa. Opetushallitus tulee päivittämään valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet lainsäädäntöä vastaavaksi. Tämän pohjalta uudistetaan myös paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat kevään 2022 aikana.
 
Esitys liittyy valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä budjettilakina. Lakimuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022.

Lisätietoja:
hallitusneuvos Kirsi Lamberg, puh. puh. 02953 30397
opetusneuvos Kirsi Alila, puh. 02953 30365

 
Sivun alkuun