Miltä ammatillisen koulutuksen tulevaisuus näyttää?

Opetus- ja kulttuuriministeriö järjesti keskiviikkona 29.1. Ammatillinen koulutus kohti uutta -seminaarin ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja keskeisille sidosryhmille. Seminaarin tavoitteena oli luoda näkymää tulevaisuuteen tilanteessa, jossa ammatillisen koulutuksen ja sen rahoituksen lainsäädäntöä uudistetaan.

Tilaisuus keräsi Helsingin Musiikkitaloon noin sata koulutuksen järjestäjää pohtimaan miten tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja työelämän vaatimuksiin vastataan.

Seminaarin avannut opetusministeri Anders Adlercreutz totesi vuoropuhelun koulutuksen järjestäjien kanssa olevan uudistusten keskellä tärkeää.

- Ammatillisen koulutuksen tulee katsoa 2030-luvulle, jotta voidaan varmistaa talouden kasvu, yhteiskunnan elinvoima ja meidän kaikkien hyvinvointi, ministeri painotti. 

Hän muistutti, että koulutuksen tarpeista on usein parempi näkemys paikallisella ja alueellisella tasolla kuin yksinomaan ministeriössä.

Oppimisen tukeen panostetaan

Ministeri Adlercreutz nosti huolenaiheeksi opiskelijoiden jaksamisen sekä mielenterveyshaasteisiin ja oppimisvaikeuksiin vastaamisen.

- Oppimisen tukea vahvistetaan sekä perusopetuksessa että toisella asteella. Ammatillisessa koulutuksessa uudistukset tulevat voimaan elokuussa 2026. On tärkeä varmistaa, että kaikilla nuorilla on opinnoissaan hyvä olla, Adlercreutz muistutti.

Oppimisen tuen kokonaisuus koostuu kahdesta kokonaisuudesta, matalan kynnyksen tuesta ja erityisopetuksesta sekä erityisestä tuesta. 

Opetusministeriö laatii oppimisen tuen toteutumisesta selvityksen eduskunnalle kolme vuotta muutosten voimaantulon jälkeen. Tuen toteutumista vahvistetaan antamalla koulutuksen järjestäjille lisärahoitusta 10 miljoonaa vuosittain vuodesta 2025 alkaen.

Oppimisen tuen ja hyvinvoinnin tarpeet tulivat voimakkaasti esiin myös opiskelijajärjestöjen puheenvuoroissa.

Rahoituksesta ennakoivampaa

Ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli muuttuu vuoden 2026 alusta. Koulutuksen järjestäjien kannusteet tulevat korostamaan opintojen etenemistä ja loppuun saattamista sekä opintojen jälkeistä työllistymistä tai jatko-opintoihin siirtymistä. 

Opiskelijavuosien laskennallinen osuus rahoituksessa pienenee ja tutkinnoista saatavan rahoituksen osuus nousee. Taustalla on havainto, että opintojen läpäisyssä on puutteita. Aloittaneista tutkinnon suorittaa neljässä vuodessa alle 70 prosenttia.

Rahoituksen uudistamisen tavoitteena on myös vähentää koulutuksen järjestäjien työtaakkaa ja parantaa rahoituksen ennakoitavuutta. 

Aikuisten koulutus keskiössä

Iso osa seminaarista keskittyi aikuisten jatkuvaan oppimiseen. Kokonaisten tutkintojen rinnalla tulevaisuudessa tulevat korostumaan tutkintojen osat ja niistä joustavammin muodostuvat opintokokonaisuudet. Suuntaa tuetaan rahoituksen muutoksilla, mutta niillä pitää olla aitoa kysyntää työelämässä.

Seminaarin paneelikeskustelussa koulutuksen järjestäjät ja työelämän edustajat olivat yhtä mieltä, että ammatillisia uudistuksia ollaan viemässä pääosin oikeaan suuntaan. Erityisesti tuen vahvistaminen ja rahoituksen ennakoitavuus saavat kiitosta. 

Kehittämiskohteina nähtiin koulutuksen laadunvarmistus sen suhteen, miten hankittu osaaminen vastaa työelämässä tarvittavia taitoja. 

Tulevaisuuden toiveena olivat mm. selkeä rahoitus- ja normiohjaus sekä aidon  työelämäyhteistyön kehittyminen, jotta koulutuksen suorittaneet voivat luottaa osaamisensa riittävän työelämässä

---
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää haun ammatillisen toiminnan ohjauksen kokeiluun koulutuksen järjestäjille haku 31. tammikuuta. Kokeilussa haetaan nykyistä vaikuttavampia ohjaustapoja, joiden tuella ammatillinen koulutus vastaa työ- ja elinkeinoelämän sekä väestön muuttuviin koulutustarpeisiin alueellisesti nykyistä paremmin ja joustavammin.

Lisätietoja ammatillisen koulutuksen kehittämisestä ja kokeilusta

Lisätietoja: ylijohtaja Petri Lempinen, 02953 30180