Sivistyksen suunta -kolumni
Sivistyksen voima muutosten keskellä
Suomi on kansainvälistynyt myöhemmin kuin monet muut läntisen Euroopan maat, mutta kun alkuun päästiin, tahti on ollut ripeää. Olemme osa pohjoismaista yhteisöä, EU on meille omaa kotipihaa ja nyt olemme myös puolustusliitto Naton jäsenmaa.
Turvaksemme ajateltu kansainvälinen järjestys horjuu nyt ennennäkemättömällä tavalla. Monessa maassa sivistys näyttää olevan kovasti pelätty kansalaisten supervoima. Siltä se ainakin vaikuttaa, kun yhä useammassa maassa rajoitetaan tieteen, taiteen ja ilmaisunvapautta ja hyökätään demokraattisia instituutioita vastaan.
Yhteiskuntamme muuttuu ja maamme väkiluku kasvaa maahanmuuton ansiosta. Olemmeko valmiita vastaamaan suurten muutosten ajan sivistyksen tarpeisiin suomalaisessa yhteiskunnassa? Huolehdimmeko siitä, että kaikilla ja kaikkialla Suomessa asuvilla on tosiasiallisesti tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä osaamisen, osallisuuden ja luovuuden poluilla? Kannammeko aidosti globaalia vastuuta jakamalla laajemmin sitä hyvää, mitä meillä on ja mitä meillä osataan?
Polarisaatio, alueiden eriytyminen ja lasten sosioekonomisen taustan vaikutus osaamiseen ja hyvinvointiin näkyy nyky-Suomessa. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu, lopputulosten tasa-arvosta puhumattakaan. Olemmeko riittävän rohkeita nostamaan ongelmat pöydälle ja esittämään ratkaisuja? Ei meillä ole varaa toistella eilisen menestystarinoita vain koska pelkäämme ryhtyä järjestelmätasoisiin uudistuksiin.
Laaja-alainen sivistys on yhteiskunnallisen koheesion perusta ja se on puolestaan kokonaisturvallisuuden yksi kulmakivi. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti keväällä 2019 strategiansa "Sivistystä tiedolla, taidolla ja tunteella". Strategian mukaan sivistys näkyy ja vaikuttaa yhteiskunnassamme osaamisena, luovuutena, osallisuutena, globaalina ja yhteiskunnallisena vastuuna, kansainvälisyytenä, moninaisuuden ymmärtämisenä, toisista välittämisenä ja hyvinvointina. Lisäksi korostimme jokaisen elämän merkityksellisyyttä ja sitä, että kokemus merkityksellisyydestä lisää luottamusta yhteiskuntaan. Sanaakaan en vaihtaisi tuosta tekstistä pois.
Paras tae suomalaisen yhteiskunnan, ihmisten ja yhteisöjen kaikkinaiselle kukoistukselle on aktiivinen, osaava, luova ja osallistava kansalaisyhteiskunta, toimivat instituutiot ja menestyvät yritykset.
Mikään hyvä ei ole syntynyt itsestään ja mikään hyvä ei säily ilman jatkuvaa huolenpitoa.
Anita Lehikoinen
kansliapäällikkö
Sivistyksen suunta -kolumnisarjassa opetus- ja kulttuuriministeriön johto ja asiantuntijat käsittelevät valmistelussa olevia asioita ja niiden taustoja.