Tornionjoen lippokalastuskulttuuria valmistellaan Suomen ja Ruotsin yhteisenä Unesco-kohteena
Suomen seuraava Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vietävä kohde koskee Tornionjoen perinteistä lippokalastusta. Rajajoen elävää perintöä koskeva esitys valmistellaan yhteistyössä Ruotsin kanssa, joka myös koordinoi monikansallista hakemusta. Tavoitteena on, että hakemus toimitetaan Unescolle maaliskuussa 2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Museoviraston esityksestä Suomen liittymisen monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada Tornionjoen lippokalastuskulttuuri nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Lippokalastuskulttuuri on nimetty Suomessa Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.
Monikansallisen hakemuksen koordinoinnista vastaa Ruotsin Institutet för Språk och folkminnen (ISOF). Suomen osalta valmistelusta vastaavat Museovirasto yhteistyössä Tornionlaakson museon ja alan yhteisöjen kanssa. Hakemus on tarkoitus lähettää Unescoon maaliskuussa 2025. Päätös mahdollisesta hyväksymisestä luetteloon saataisiin joulukuussa 2026.
Tornionjoki on Pohjois-Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Tornionjoen koskille on kehittynyt satojen vuosien aikana rajaton, yhteisöllinen, omaperäinen lippokalastuskulttuuri, joka on edelleen voimissaan. Lippoaminen on vuosisatoja vanha kalastusmuoto, jota käytetään Kukkolankoskella ja Matkakoskella pääosin siian pyytämiseen. Kalastusväline on lippo, pitkän varren päässä oleva pussimainen verkko, jolla kalastetaan rannalta tai tarkoitusta varten rakennetuilta telineiltä. Lippouksen ohella tähän liittyy monia ruoka- ja juhlaperinteitä.
Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on Suomesta nimetty saunaperinne (2020) ja kaustislainen viulunsoitto (2021). Monikansallisina kohteina on nimetty pohjoismaalainen limisaumaveneperinne (2021) sekä käsin valmistettuun lasiin liittyvää tieto, taito ja tekniikat (2023).
Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä kerätään Elävän perinnön wikiluetteloon, josta löytyy 240 kohdetta yli 400 eri taholta. Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on 86 kohdetta. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin esitettävien kohteiden on ensin oltava kansallisessa luettelossa.
Lisätietoja:
- kulttuuriasiainneuvos Mirva Mattila (OKM), mirva.mattila(at)gov.fi, puh 02953 30269
- erikoisasiantuntija Leena Marsio (Museovirasto), leena.marsio(at)museovirasto.fi, puh 02953 36017
- Museonjohtaja Titta Kallio-Seppä (Tornionlaakson museo) , titta.kallio-seppa(at)tornio.fi, puh 050 597 1557