Uusi kirjallinen rikosprosessi käräjäoikeuksiin

Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa uudistus tulemaan voimaan 1. lokakuuta 2006. Tavoitteena on tehostaa rikosasioiden käsittelyä mahdollistamalla nykyistä yksinkertaisempi menettelytapa selvissä rikosjutuissa.

Kirjallisen menettelyn käyttäminen tunnustetuissa rikoksissa edellyttää sekä rikoksesta syytetyn että mahdollisen rikoksen uhrin suostumusta. Poliisin tulee kysyä suostumus alustavasti jo esitutkinnassa. Syyttäjän tai käräjäoikeuden on selvitettävä haasteen tiedoksiannon yhteydessä, tunnustaako syytetty teon ja suostuuko hän asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä. Suostumus on mahdollista peruuttaa.

Uutta kirjallista menettelyä voidaan soveltaa sellaisiin rikoksiin, joista on säädetty rangaistukseksi enintään kaksi vuotta vankeutta. Menettely on siten mahdollinen lähes kaikissa tavallisissa ja lievissä rikoksissa. Esimerkiksi pahoinpitely, törkeä rattijuopumus, varkaus ja kavallus voidaan ratkaista kirjallisesti, jos menettelyyn vaadittavat muut edellytykset täyttyvät.

Kirjallisessa menettelyssä voidaan tuomita enintään yhdeksän kuukauden pituinen vankeusrangaistus. Syytetylle on varattava mahdollisuus suullisen lausuman antamiseen, jos hänet tuomitaan kuutta kuukautta pidempään vankeusrangaistukseen.

Juttua ei voida käsitellä kirjallisessa menettelyssä, jos syytetty on teon tehdessään ollut alle 18-vuotias. Kirjallisen menettelyn käyttäminen edellyttää myös, että suullisen käsittelyn toimittaminen on tarpeetonta. Jos esimerkiksi epäillään, että teon tunnustanut henkilö onkin todellisuudessa syytön, tulee suullinen käsittely toimittaa.

Peruuntumisten vähentämiseksi uusia keinoja

Rikosoikeudenkäynnin yhteydessä otetaan myös käyttöön uusia keinoja, joilla pyritään vähentämään pääkäsittelyjen peruuntumisia. Peruuntumiset johtuvat yleensä syytetyn poissaolosta.

Pääkäsittelyssä voidaan syytetyn poissaolosta huolimatta kuulla todistajia, asiantuntijoita, rikoksen uhria tai toista syytettyä. Edellytyksenä on, että syytetylle on haasteen yhteydessä ilmoitettu tästä. Jo kertaalleen kuultua henkilöä ei yleensä kuulla enää uudelleen. Kuuleminen tulee kuitenkin järjestää uudelleen, jos syytetyllä on ollut laillinen syy poissaoloonsa tai jos tuomioistuin pitää uutta kuulemista tarpeellisena. Myös silloin, jos on kuultu todistajaa, josta syytetylle ei ole ilmoitettu, tulee kuuleminen syytetyn pyynnöstä uudistaa. Asian jatkokäsittelyn helpottamiseksi pidennetään pääkäsittelyn lykkäämiselle asetettuja määräaikoja. Nykyinen korkeintaan 14 päivän lykkäysaika pidennetään 30 päivään. Erityiseen syyhyn perustuva 45 päivän lykkäysaika pidennetään 60 päivään.

Alle 18-vuotiaan syytetyn kohdalla pääkäsittely on uudistuksen voimaantultua toimitettava viimeistään 30 päivän kuluessa rikosasian vireilletulosta. Nykyinen kahden viikon määräaika ei useinkaan riitä pääkäsittelyn järjestämiseen. Tuomioistuimeen tuotavaksi määrätyn ja säilöön otetun henkilön vapaudenmenetys saa kestää enintään viisi vuorokautta nykyisen kolmen päivän sijasta.

Rikoksen uhrille avustaja nykyistä useammin

Väkivaltarikoksen uhrille voidaan lokakuun alusta lähtien määrätä oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö valtion varoin nykyistä useammissa tapauksissa. Myös henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan rikoksen uhri voi saada avustajan ja tukihenkilön.

Nykyisin avustaja tai tukihenkilö voidaan määrätä vain seksuaalirikoksen, perheväkivallan tai ihmiskaupparikoksen uhrille. Avustaja ja tukihenkilö ovat nyt vaihtoehtoja, mutta uudistuksen myötä voidaan väkivaltarikoksen uhrille määrätä tarvittaessa sekä avustaja että tukihenkilö.

Tukihenkilölle ryhdytään maksamaan korvaus samoin perustein kuin todistajalle. Tämä merkitsee korvauksen alenemista, sillä nykyisin tukihenkilö saa palkkion ja korvauksen samoin perustein kuin oikeudenkäyntiavustaja.

Videokuuleminen mahdolliseksi vangitsemisen yhteydessä

Teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuuksia rikosoikeudenkäynnissä lisätään. Vangittavaksi vaaditun henkilökohtainen kuuleminen voi tapahtua videoneuvottelun avulla. Samoin voidaan menetellä vangitsemisasiaa uudelleen käsiteltäessä. Tämä vähentää kuljetuksia vankilan ja tuomioistuimen välillä sekä parantaa käsittelyn turvallisuutta.

Rikosasioiden valmisteluistunto voidaan pitää puhelimitse tai videoneuvotteluna. Samoin asianomistajan korvausvaatimukset saadaan tuomioistuimen pyynnöstä toimittaa myös esimerkiksi puhelimitse.

Ennen kuin tuomioistuin määrää syytetyn mielentilan tutkittavaksi, sen tulee erillisellä välituomiolla ratkaista, onko syytetyn näytetty menetelleen syytteessä kuvatulla tavalla. Näin mielentilatutkimukseen ei turhaan määrätä henkilöä, joka todetaan syyttömäksi. Jos rikoksesta epäilty on jo esitutkinnassa tunnustanut syyllisyytensä, tuomioistuin voi määrätä hänet mielentilatutkimukseen jo esitutkinnan aikana tai ennen pääkäsittelyä.

Oikeudenkäyntiä häiritsevä voidaan ottaa säilöön

Tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntiä häiritsevälle henkilölle enintään 1 000 euron järjestyssakon tai määrätä hänet otettavaksi säilöön enintään 24 tunnin ajaksi. Näin oikeudenkäynnin häiriötön kulku voidaan turvata nykyistä tehokkaammin.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, puh. (09) 1606 7708 (paikalla 3.4.) lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, puh. (09) 1606 7722 sähköposti: [email protected]

Hallituksen esitys 271/2004 ja muut eduskuntakäsittelyyn liittyvät asiakirjat: www.finlex.fi