Perus- ja ihmisoikeusseurannassa kova työ kantaa hedelmää

Oikeusministeriössä on tehty kuluneella hallituskaudella uraauurtavaa työtä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurannan kehittämiseksi. Työ on ollut haastavampaa kuin odotimme, mutta pian uusi seurantajärjestelmä tuo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevan tiedon kaikkien nähtäville.

Katse perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa

Järjestyksessä kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä kesällä 2021. Ohjelma keskittyy tällä kertaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seurantaan Suomessa. Oikeusministeriössä kehitämme parhaillaan oikeuksien seurantaa erilaisilla toimenpiteillä, joista kenties keskeisin on perus- ja ihmisoikeusindikaattorit sisältävä perusoikeusseuranta.fi –verkkosivusto, joka julkaistaan kesällä. 

Uusi indikaattoreihin eli seurantaa varten kehitettyihin mittareihin perustuva perus- ja ihmisoikeuksien seurantajärjestelmä on Suomessa ainutlaatuinen pilottihanke ja kansainvälisestikin edelläkävijä. Seuraamme sen avulla laajasti eri oikeuksia, kuten sananvapautta, koulutusta, terveyttä ja yhdenvertaisuutta. Seuraamme myös tiettyjen ryhmien, kuten vanhusten, saamelaisten ja kielivähemmistöjen oikeuksia. Lisäksi kokoamme verkkosivustolle muuten hajallaan olevaa tietoa perus- ja ihmisoikeuksista. 

Tehokas perus- ja ihmisoikeuspolitiikka tarvitsee tuekseen vahvan tietopohjan

Haluamme työllämme tuoda näkyviin, miten oikeudet käytännössä toteutuvat meidän jokaisen arjessa. Pyrimme aidon yhdenvertaisuuden edistämiseksi tuomaan näkyviin myös mahdollisia eroja oikeuksien toteutumisessa eri ihmisryhmien välillä. Tämä tieto on tarpeen, jotta politiikkatoimia kohdennetaan oikein ja julkinen valta voi täyttää velvollisuutensa perus- ja ihmisoikeuksien turvaajana. Tietoon perustuvan päätöksenteon lisäksi toivomme myös mm. järjestöjen ja tutkijoiden hyötyvän verkkosivuston tarjoamasta tiedosta.

Järjestelmä on tarkoitettu mittaamaan oikeuksien toteutumisessa tapahtuvaa kehitystä pitkällä aikajänteellä ja tuomaan esiin mahdollisia trendejä. Indikaattoreista saatavaa tietoa täytyy kuitenkin analysoida ja asettaa kontekstiin, jotta voidaan pureutua muutosten syihin ja taustoihin ja myös puuttua ongelmiin tehokkaasti.

Hyvin suunniteltu ei pilottihankkeessa ole aivan puoliksi tehty

Laaja-alaisen, kokonaisvaltaisesti eri elämänalueet ja oikeudet kattavan seurantajärjestelmän luominen on osoittautunut suureksi ja vaativaksi työksi – paljon suuremmaksi, kuin hanketta aloiteltaessa osattiin uumoilla. 

Seurantakohteiden valinta sisältää aina myös arvovalintoja. Sen vuoksi oli aivan olennaista, että indikaattorit valittiin avoimesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmiä kuullen. Työ ei kuitenkaan loppunut siihen; seurantatietoja kerätessämme olemme yhdessä tiedontuottajien kanssa täsmentäneet, mitkä kysymykset ovat jonkin indikaattorin osalta tarkoituksenmukaisia tai käytettävissä olevien tietolähteiden puitteissa edes ylipäätään mahdollisia seurata käytännössä. 

Tietolähteiden haasteena olemme huomanneet seurantatiedon vertailukelpoisuuden pitkällä aikajänteellä, kun alun perin hyviksi lähteiksi havaittuja tutkimuksia lopetetaan, tutkimuskysymyksiä muutetaan, tilastointitapoja kehitetään… Tällöin olemme joutuneet pohtimaan mahdollisia vaihtoehtoisia tietolähteitä tai seurantakysymyksiä, jotta oikeuksien toteutumisessa tapahtuvan kehityksen seuraaminen on mahdollista. Oma työmaansa on ollut itse tiedonkeruu, joka on vaatinut meiltä satoja sähköposteja, puheluita ja tapaamisia sekä tietolähteiden perkaamista ja pureskelua. 

Vaativa työ alkaa kuitenkin viimein kantaa hedelmää, kun kerätystä tietomassasta päästään konkreettisesti rakentamaan indikaattoreita julkiselle verkkosivustolle kaikkien hyödynnettäviksi. 

Seurantatyön tulevaisuus

Julkaisemme indikaattoriverkkosivuston nyt kesällä, jos ei enää tule suurempia mutkia matkaan. Sen jälkeen on tarkoitus teettää indikaattoritiedon pohjalta analyysi seurattavien oikeuksien toteutumisesta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on useasti suosittanut systemaattista oikeuksien seurantaa sekä perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman laatimista myös tulevina hallituskausina (PeVL 52/2014 vp, PeVL 56/2017 vp). Systemaattiseen ja pitkäjänteiseen työhön mekin uskomme ja nyt valmistelemamme pilottihanke on vasta alkusysäys seurantajärjestelmälle. Tulevina vuosina järjestelmää tulee paitsi ylläpitää myös kehittää sen käyttämisestä saatujen kokemusten kautta. Erityisen mielenkiinnon kohteena on se, miten käyttäjät löytävät sivuston, sillä kokoamamme tieto tulee arvokkaaksi vasta silloin, kun sitä käytetään. Myös yhteiskunnalliset ja tietolähteissä tapahtuvat muutokset edellyttävät seurantajärjestelmän kehittämistä.

Avoin ja muutoksiin mukautuva seurantajärjestelmä tuo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista koskevan tiedon kaikkien nähtäville. Julkisella vallalla on perustuslaissa asetettu vastuu turvata nämä oikeudet ja toivomme, että avoin seuranta vahvistaa kansalaisten luottamusta siihen, että julkinen valta kantaa vastuunsa. Vielä tärkeämpää kuin turvata oikeudet juridisesti, on turvata ne käytännössä – ja juuri tätä todellisuutta indikaattorit kuvaavat.

Kirjoittajat