EU:n uusi yhteinen lähestymistapa palautuksiin
Euroopan komission odotetaan antavan ehdotuksensa uudeksi EU:n paluulainsäädännöksi 11.3.2025. Paluulainsäädännöllä säädetään EU-alueella laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten paluista ja palautuksista. Uuden säädöksen tavoitteena on palautusten tehostaminen ja nopeuttaminen.
Lokakuun 2024 huippukokouksessa jäsenmaiden päämiehet keskustelivat kokonaisvaltaisesti muuttoliikkeestä muistuttaen sen olevan eurooppalainen haaste, joka vaatii eurooppalaista vastausta. Päämiehet kehottivat määrätietoisiin toimiin EU:sta suoritettavien palautusten lisäämiseksi ja nopeuttamiseksi hyödyntäen kaikkia relevantteja EU:n poliitikkoja ja työkaluja diplomatian, kehityksen, kaupan ja viisumin alalla.
EU:n maahantulopolitiikka on kestävää vain, jos ne, joilla ei ole oikeutta jäädä unionin alueelle, palautetaan tehokkaasti. Myös Suomi pitää tärkeänä EU:n palautuspolitiikan kehittämistä ja vahvistamista. Hallitusohjelman mukaan kielteisen päätöksen saaneiden tulee palata tai heidät palautetaan lähtömaihin mahdollisimman nopeasti palautuskieltoa noudattaen.
Mitä on odotettavissa?
Komission tahtotilana on paluuprosessien harmonisointi ja EU:n yhteisen palautusjärjestelmän luominen. Jäsenmaat ovat toivoneet myös kansallisen liikkumavaran säilyttämistä. Turvallisuusuhkaa aiheuttavien henkilöiden nopea palauttaminen tulee olemaan yksi pääprioriteeteista ottaen huomioon viimeaikaiset väkivallanteot unionin alueella.
Jäsenmaat ovat pitäneet esillä myös tarvetta laajentaa palautuksen määritelmää niin, että palauttaminen muuhun kolmanteen maahan kuin kotimaahan, olisi mahdollista myös ilman vapaaehtoisuutta. Palauttamisen määritelmän laajentaminen on keskeistä EU:n paluukeskusten mahdollistamiseksi. Komissio on pitänyt esillä myös palautuspäätösten vastavuoroisen tunnustamisen aktiivisempaa soveltamista ja odotettavissa onkin, että lainsäädäntöaloite sisältää asiaa tukevia muutoksia.
Lokakuussa 2024 yhteensä 17 jäsenmaata, Suomi mukaan lukien, toimittivat komissiolle epävirallisen asiakirjan vaatien niin sanottua paradigman muutosta paluulainsäädännössä kohti palautettavan kolmannen maan kansalaisen velvollisuuksia ja vastuita. Lainsäädäntöehdotuksessa tulee säätää palaajan velvollisuudesta tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa palautusprosessin kaikissa vaiheissa.
Oikein asetetut kannustimet yhteistyön tekemiselle lisäävät parhaimmillaan kiinnostusta vapaaehtoiseen paluuseen. Tämä on aina ensisijainen ja parhaimmillaan kustannustehokkaampi tapa poistua maasta verrattuna viranomaistoimin toteutettuun palautukseen. Vapaaehtoinen paluu voi olla tehokasta vain, jos palauttaminen toimii. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi EU:n huippukokoukselle joulukuussa 2024 osoittamassaan kirjeessä, että uusi paluulainsäädäntö kattaa sekä palautettavan oikeudet että velvollisuudet, kannustaa palautettavia yhteistyöhön ja tekee samalla selväksi yhteistyön laiminlyönnin seuraukset.
Keskusteluissa on ollut esillä myös ehdotuksia innovatiivisista ratkaisuista palautuksien tehostamiseksi. Jäsenmaiden sisäasioiden komissaari Ylva Johanssonille toukokuussa 2024 toimittamassa kirjeessä (15 jäsenmaata, Suomi mukana) esitettiin yhtenä innovatiivisena ehdotuksena ajatus paluukeskusten perustamisesta EU-alueen ulkopuolelle kolmansiin maihin.
EU-alueella laittomasti oleskeleva kolmannen maan kansalainen voitaisiin siirtää väliaikaisesti tällaiseen paluukeskukseen odottamaan palautusta kotimaahan, jos palautus kotimaahan ei onnistu suoraan jäsenmaasta käsin. Toistaiseksi ei ole tiedossa tuleeko komissio sisällyttämään lainsäädäntöaloitteeseensa ehdotuksia, jotka tukisivat paluukeskusten perustamista.
Useita muutoksia palautuksien tehostamiseksi on jo tehty
Toukokuussa 2024 hyväksyttiin muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (pakti), joka sisälsi muutoksia myös paluuasioihin. Paluudirektiivin uudistaminen oli alun perin osa paktia, mutta se pudotettiin matkan varrella pois. Paluudirektiivin sijaan paktiin lisättiin paluurajamenettely, jonka soveltaminen tulee nyt jäsenmaille pakolliseksi. Paluurajamenettely on osa rajamenettelyä ja tarkoittaa sitä, että rajamenettelyssä kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan tulee oleskella hänelle osoitetun vastaanottokeskuksen alueella odottamassa palautuspäätöksen täytäntöönpanoa.
Osana paktia voimaan tulee myös uusi menettelyasetus, jossa säädetään palautuspäätöksen tekemisestä samanaikaisesti kielteisen kansainvälistä suojelua koskevan päätöksen kanssa. Menettelyasetuksessa asetetaan myös tuomioistuimille määräajat kansainvälistä suojelua koskevan valituksen käsittelemiseksi. Nämä määräajat koskevat myös samanaikaisesti tehdyn palautuspäätöksen valituksen käsittelyä. Paktin soveltaminen alkaa kesällä 2026.
Maaliskuusta 2023 lähtien Schengenin tietojärjestelmään (SIS-järjestelmä) on tallennettu palauttamista koskevia kuulutuksia. Jäsenmaa tallentaa palauttamista koskevan kuulutuksen SIS-järjestelmään tehtyään palautuspäätöksen kolmannen maan kansalaiselle. Palauttamista koskevien kuulutusten avulla jäsenmaat saavat selville sen, jos henkilölle on jo tehty palautuspäätös jossain toisessa jäsenmaassa. Aiemmin tehty palautuspäätös on erityisen tärkeä tieto silloin, kun jäsenmaa soveltaa palautuspäätösten vastavuoroista tunnustamista.
Emma Rimmanen
erityisasiantuntija
maahanmuutto-osasto