Hallitus esittää tiukennuksia perheenyhdistämisen edellytyksiin

Perheenyhdistämisen edellytyksiä ollaan tiukentamassa. Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti ottaa käyttöön perheenyhdistämisdirektiivin mahdollistamat lisäedellytykset koskien puolisoiden vähimmäisikää, toimeentuloedellytystä ja asumisaikaa. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 6.3.

Jatkossa molemmilta puolisoilta edellytettäisiin 21 vuoden vähimmäisikää silloin, kun oleskelulupa myönnetään perhesiteen perusteella puolisolle. Edellytystä vähimmäisiästä ei kuitenkaan sovellettaisi Suomen kansalaiseen myönnettäessä oleskelulupa tämän puolisolle.

Lisäksi hallitus esittää toimeentuloedellytyksen palauttamista kansainvälistä suojelua saaneen alaikäisen henkilön perheenjäsenen oleskeluluvan edellytykseksi tietyin poikkeuksin. 

Kansainvälistä suojelua saaneille perheenkokoajille otettaisiin myös käyttöön asumisaikavaatimus tietyin poikkeuksin. Jatkossa kansainvälistä suojelua saaneen henkilön tulisi asua Suomessa kaksi vuotta ennen kuin hänen perheenjäsenensä voi hakea perheenyhdistämistä.

Lakimuutosten tavoitteena on edistää kotoutumista ja lisätä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tavoitteena on myös kitkeä yhteiskunnallisesti ja yksilön näkökulmasta haitallisia ilmiöitä, kuten lasten käyttämistä maahantulon välineenä sekä pakko- ja lumeavioliittoja. Näin edistetään myös sisäistä turvallisuutta.

Lisäksi tavoitteena on, että perheenyhdistämistä koskeva kansallinen lainsäädäntö saatetaan yleiseurooppalaiselle tasolle.

Tiukennukset perustuvat perheenyhdistämisdirektiiviin 

Hallitusohjelman kirjausten mukaiset tiukennukset perustuvat EU:n perheenyhdistämisdirektiiviin. Direktiivi määrittelee ne vähimmäisedellytykset, joiden täyttyessä EU-jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevalla kolmannen valtion kansalaisella on oikeus perheenyhdistämiseen. Suomi ei ole toistaiseksi ottanut käyttöön kaikkia direktiivin lisäedellytyksiä. 

Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan ulkomaalaiselle perhesiteen vuoksi myönnettävää oleskelulupaa. Perheenkokoajana voi toimia joko ulkomaalainen tai Suomen kansalainen. Perheenyhdistämistä voi hakea esimerkiksi Suomen kansalaisen ulkomaalainen puoliso, Suomessa työskentelevän tai opiskelevan ulkomaalaisen perheenjäsen tai Suomesta kansainvälistä suojelua saaneen perheenjäsen. 

Lain on tarkoitus tulla voimaan 15.5.2025.

Lisätietoja:
johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen, p. 0295 488 658, [email protected]