Laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma on päivitetty

Hallitusohjelman mukaisesti laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma on päivitetty vuosille 2021–2024. Ohjelman tarkoituksena on vaikuttaa kokonaisvaltaisesti laittomaan maahantuloon ja maassa oleskeluun, rajat ylittävään rikollisuuteen sekä siihen, ettei Suomeen syntyisi varjoyhteiskuntaa virallisen yhteiskunnan ulkopuolelle.

Kyseessä on järjestyksessään neljäs kansallinen laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastainen toimintaohjelma. Siinä on otettu kattavasti huomioon edellisten ohjelmien toimenpidekirjaukset sekä asiakokonaisuutta koskevat hallitusohjelman kirjaukset. Ohjelmassa tarkastellaan myös ilman oleskeluoikeutta maassa oleskelevien asemaa, heihin liittyviä hyväksikäytön ilmiöitä ja alttiutta joutua osaksi ihmiskauppaa.

– Ilman oleskelulupaa maassa olevat ovat vaarassa syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia ja joutua itsekin rikollisten hyväksikäyttämiksi, jopa ihmiskaupan uhreiksi. Tästä syystä on sekä yhteiskunnan että yksilöiden etu, että Suomessa pystytään kokonaisvaltaisesti ehkäisemään varjoyhteiskunnan muodostumista, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo. 

Toimenpiteillä vaikutetaan kattavasti muuttoliikkeen eri vaiheisiin

Päivitetty toimintaohjelma sisältää sekä strategisen että operatiivisen tason toimenpiteitä, joita on kaikkiaan 52. Niistä 49 on jaettu kronologisesti viiden eri teeman alle: toimet lähtö- ja kauttakulkumaissa, toimet rajalla, toimet Suomessa, toimet paluiden edistämiseksi sekä toimet koskien maassa ilman oleskeluoikeutta olevia. Osa toimenpiteistä edellyttää lisäselvityksiä ja mahdollisia muutoksia lainsäädäntöön. Toimenpiteet on vastuutettu eri viranomaisille.

Monilta osin kyse on olemassa olevasta viranomaistoiminnasta ja sen edelleen kehittämisestä. Etenkin kansallisella tasolla poikkihallinnollinen yhteistyö ja tiedonvaihto ovat avainasemassa. Suomelle on myös tärkeää olla aktiivisesti mukana EU-yhteistyössä, sillä sen tulokset ovat usein vaikuttavampia kuin pienen jäsenvaltion kansalliset toimet. 

– Ohjelmalla jatketaan viranomaisten pitkäjänteistä työtä osin hyvin vaikeiden haasteiden ratkaisemiseksi. Yksinkertaisia patenttiratkaisuja ei ole, vaan ilmiöitä on tarkasteltava monelta kantilta. Itsestään ne eivät katoa, ministeri Ohisalo toteaa.

– On tärkeää, että toimet ovat samanaikaisesti tehokkaita ja inhimillisiä. Toimintaohjelman läpileikkaavia periaatteita ovat perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen turvaaminen sekä ihmiskaupan ilmitulon edistäminen ja haavoittuvassa asemassa olevien tunnistaminen. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lapsen edun toteutumiseen, sanoo sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä. 

Sisäministeriö ja Poliisihallitus seuraavat ohjelman toimeenpanoa

Sisäministeriö järjestää ohjelman valmisteluun osallistuneille tahoille yhteisen seminaarin. Sen ja myöhemmin pidettävien seurantaseminaarien avulla varmistetaan, että ohjelman toimeenpano etenee johdonmukaisesti.

Strategisten ja ministeriötasoisten toimien toimeenpanoa seuraa sisäministeriö. Operatiivisten toimien toimeenpanoa seuraa edellisten toimintaohjelmien tavoin laittoman maahantulon torjunnan virkamiestyöryhmä, joka toimii Poliisihallituksen johdolla. Sisäministeriö ja Poliisihallitus raportoivat toimeenpanosta oikeusvaltion kehittämisen ja sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmälle ohjelmakauden puolivälissä ja lopussa.

Suomeen muutetaan pääasiassa laillisesti työn, perheen ja opiskelun vuoksi 

EU:n alueelle saavutaan pääasiassa laillisesti perheeseen liittyvien tekijöiden ja töiden vuoksi, ja vain pieni osa ihmisistä saapuu laittomasti. Myös Suomeen muutetaan pääasiassa laillisesti työn, perhesiteiden ja opiskelun perusteella. Laiton maahantulo ja maassa oleskelu on Suomessa edelleen vähäistä, kun määrää verrataan kaikkeen Suomeen suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Koronapandemia on vähentänyt liikkumista entisestään.

Edellisessä, vuosille 2017−2020 laaditussa toimintaohjelmassa keskityttiin toimintaympäristön muutokseen, joka seurasi turvapaikanhakijoiden määrän nopeasta kasvusta vuosina 2015–2016. Näiden henkilöiden osalta toimia tarvitaan yhä. Tarve on tunnistettu myös hallitusohjelmassa: sen kirjauksissa tavoitteeksi on asetettu vapaaehtoisen paluun järjestelmän kehittäminen, palautussopimukset keskeisten kolmansien maiden kanssa, joiden kansalaisia Suomi voi turvallisesti palauttaa, sekä laittoman maassa oleskelun ja siihen liittyvän ihmiskaupan ja hyväksikäytön ehkäiseminen ja torjunta.

Ohjelma on valmisteltu laajassa yhteistyössä

Toimintaohjelma on valmisteltu hanketyöryhmässä ajalla 10.9.2020−15.1.2021. Hanketyöryhmän työskentelyyn ovat sisäministeriön maahanmuutto-, poliisi-, rajavartio- sekä hallinto- ja kehittämisosaston lisäksi osallistuneet edustajat ulkoministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Maahanmuuttovirastosta ja Poliisihallituksesta. 

Hanketyöryhmä on kuullut toimintaohjelman valmistelun aikana useita sidosryhmiä. Toimintaohjelma on viimeistelty poliittisessa käsittelyssä.

Lisätietoja:

lainsäädäntöneuvos Jutta Gras, p. 0295 488 650, [email protected]
erityisasiantuntija Anna Rundgren, p. 0295 488 324, [email protected]
erityisavustaja Milja Henttonen, p. 050 599 3094, [email protected] (ministeri Ohisalon haastattelupyynnöt)