Suomi antaa vahvan panoksen Schengen-alueen turvallisuuteen

Suomeen tehtiin kokonaisvaltainen Schengen-arviointikäynti touko-kesäkuussa 2023. Tammikuussa 2025 Euroopan komissio hyväksyi arvioinnin pohjalta laaditun toimintasuunnitelman. Arviointiraportissa kiitetään Suomea vankan ja jatkuvan panoksen antamisesta Schengen-alueen turvallisuuteen, monimutkaisesta toimintaympäristöstä huolimatta. 

Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin tarkoituksena on säilyttää Schengen-maiden keskinäinen luottamus varmistamalla, että kaikki jäsenvaltiot soveltavat Schengenin säännöstöä tehokkaasti. Arvioinneilla pyritään havaitsemaan säännöstön soveltamiseen liittyvät puutteet, jotka voivat häiritä Schengen-alueen moitteetonta toimintaa. Tarkastusten henki ei ole ”käräyttää”, vaan huomata puutteelliset käytännöt, jotta ne voidaan korjata.

Arviointi kattaa Schengenin säännöstön keskeiset osa-alueet, joita ovat:

•    ulkorajojen valvonta
•    palauttamispolitiikka
•    poliisiyhteistyö
•    Schengenin tietojärjestelmä SIS
•    viisumipolitiikka ja tietosuoja

Erityistä huomiota kiinnitetään perusoikeuksien noudattamiseen. Arvioitsijoina toimivat jäsenvaltioiden koulutetut Schengen-arvioitsijat. Myös Suomesta osallistutaan aktiivisesti muiden jäsenmaiden arviointeihin. Arviointiryhmään kuuluu lisäksi komission asiantuntijoita ja tarkkailijoita EU-virastoista.

Vakavia puutteita ei löytynyt

Suomen arviointikäynnillä kierrettiin ympäri maata eri viranomaisten toimipisteissä seuraamassa toimintaa ja haastattelemassa työntekijöitä. Jokaisen virkahenkilön on tarkastuksen hetkellä osoitettava, että hän tuntee Schengenin säännöstön ja toimii sen mukaisesti.

Arviointiryhmät jalkautuivat mm. poliisilaitoksille (myös Ahvenanmaalle), poliisin tietotekniikkakeskukseen Rovaniemelle, maahanmuuttovirastoon, säilöönottoyksiköihin, eri satamiin, lentoasemille, maarajanylityspaikoille, maahantulolupa-asioiden palvelukeskukseen Kouvolaan ja jopa Abu Dhabin suurlähetystöön.

Arvioinnista laadittu raportti sisältää 80 Suomelle annettua suositusta. Osa suosituksista on hyvin pieniä ja helposti korjattavia käytäntöjä, osa taas vaatii lainsäädäntömuutoksia. Suositusten toimeenpanossa kiireellisimpiä ovat säännöstön vastaiset havainnot. Muut löydökset kirjataan kategoriaan ”parannukset tarpeen”. Raporttiin on kirjattu myös havaittuja parhaita käytäntöjä, joista muut jäsenmaat voivat ottaa mallia.

Kiitoksia Suomi saa osallistumisesta luotettavasti Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin toimintaan ja Euroopan poliisivirasto Europolin tarjoaman tuen tehokkaasta hyödyntämisestä. Suomen vahvuuksia ovat tehokas varautumissuunnittelu, laaja kansallinen tilannekuva ja kaikkien rajaturvallisuuteen osallistuvien viranomaisten yhteistyö. EU:n yhteistä viisumipolitiikkaa sovelletaan hyvin ja viisumitietojärjestelmän arviointiryhmä totesi erityisen toimivaksi.

Missä meillä sitten on parannettavaa? Ulkorajojen valvonnassa teknisen valvonnan kehittämistä on jatkettava edelleen. Palauttamismenettelyissä tehostamista tarvitaan palautusta viivyttävien esteiden poistamisessa ja tilannekuvassa. Schengenin tietojärjestelmän toimintoja ei vielä hyödynnetä riittävästi. Poliisiyhteistyössä uusi tietojenvaihtodirektiivi edellyttää toimia, esimerkiksi tiedonvaihdon automatisointia.

Schengen on horisontaalinen yhteistyökokonaisuus

Arviointiin valmistautuminen, sen läpivienti sekä korjaavien toimien suunnittelu, toteuttaminen ja niistä raportointi komissiolle on iso, useiden ministeriöiden ja virastojen yhteinen ponnistus. Kiitos oman ministeriöni rajavartio-, poliisi- ja maahanmuutto-osastoille, Rajavartiolaitokselle, Maahanmuuttovirastolle, Poliisihallitukselle ja Keskusrikospoliisille panostamisesta ja sitoutumisesta Schengen-arviointiprosessiin. Kiitos ulkoministeriö, Tulli, Tietosuojavaltuutetun toimisto, Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Traficom ja oikeusministeriö erinomaisesta yhteistyöstä tähän saakka!

Jokaisen 80 suosituksen täyttämiseksi on jo suunniteltu korjaavat toimet ja moni toimenpide on jo toteutettu tai hyvässä vauhdissa. Tällä porukalla jatkamme toimintasuunnitelman toteuttamista, kunnes komissio katsoo jokaisen suosituksen täytetyksi. Uusi arviointi odottaa vuonna 2030.
 
Virpi Karjalainen
erityisasiantuntija, kansallinen Schengen-koordinaattori
kansainvälisten asioiden yksikkö