Lisärahoitusta nuorisorikollisuuden ehkäisyyn sekä väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen koulutukseen
Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä sisäministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,9 miljoonan euron lisäystä. Poliisille esitetään nuorten rikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan yhteensä 2,477 miljoonaa euroa. Poliisin moniammatillisen ja ennaltaehkäisevän ankkuritoiminnan vahvistamiseen esitetään 1,037 miljoonaa euroa. Sen lisäksi nuorten rikosten tutkintaa tehostetaan erityisesti suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku) 1,44 miljoonan euron lisäyksellä.
Sisäministeriön aloitteesta hallitus esittää lisätalousarviossa nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan yhteensä 19 miljoonan euron lisärahoitusta. Summa jakautuu eri hallinnonaloille. Poliisille esitetyt lisäykset ja toimenpiteet ovat osa tätä laajempaa kokonaisuutta.
- Nuoriso- ja katurikollisuutta on ehkäistävä laajalla keinopaletilla ja yhteistyöllä viranomaisten sekä kolmannen sektorin välillä. Tarvitsemme niin ennaltaehkäisyä kuin tehokasta puuttumista rikoksiin. Tällä hallituskaudella olemme nostaneet poliisien määrän yli 7 500:aan poliisiin ja tukeneet laajasti lasten ja nuorten hyvinvointia. Lisätalousarvion 19 miljoonan euron lisärahoituksella vahvistamme toimia nuorisorikollisuuden torjumiseksi, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen.
Väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen koulutusta ja viestintää lisätään
Hallitus esittää pelastustoimen koulutukseen ja viestintään yhteensä 0,944 miljoonaa euroa. Lisäyksestä 0,44 miljoonaa euroa koostuu Suomen Pelastusalan Keskusjärjestölle (SPEK) myönnettävästä avustuksesta. Kansalaisyhteiskuntaan kiinnittyvällä järjestöosaamisella on iso merkitys väestönsuojelun ja omatoimisen varautumisen viestinnässä ja eri kohderyhmien tavoittamisessa.
- Turvallisuusympäristön muutos korostaa tarvetta varautua erilaisia uhkia vastaan. Varautuminen koskee yhtä lailla myös arkisempia riskejä, kuten myrskyjen aiheuttamia sähkökatkoja. Yksilö on tärkeä lenkki varautumisen ketjussa. Iso osa suomalaisista on jo kuullut viranomaisten suosituksista kotitalouksien omatoimiseen varautumiseen. Lisärahoituksella tehostamme viestintää, sanoo ministeri Mikkonen.
Muita määrärahalisäyksiä sisäministeriön hallinnonalalla
Ukrainan siviilipuolen materiaaliapua jatketaan. Hallitus esittää lisätalousarviossa materiaaliapuun 3 miljoonan euron lisäystä. Lisäys on seurausta siitä, että osa vuodelle 2022 myönnetystä Ukrainan sodan siviilipuolen materiaaliavun rahoituksesta siirretään vuodelle 2023.
Sisäministeriö koordinoi Suomen siviilipuolen materiaaliapua, joka koostuu suurelta osin julkishallinnon toimijoiden ja yritysten lahjoituksista. Ukrainaan lähetetty apu on ollut mm. hätämajoituskapasiteettia, pelastusajoneuvoja, ambulansseja, linja-autoja, terveydenhuollon suojatarvikkeita sekä ensihoitotarvikkeita ja -kapasiteettia sekä lääkinnällisiä tarvikkeita ja laitteita. Sodan pitkittyessä avuntarpeen arvioidaan edelleen kasvavan.
Lisätalousarvio sisältää myös hallituksen lakiesitysten toimeenpanoon liittyviä lisäyksiä. Hätäkeskuslaitokselle esitetään 0,35 miljoonan euron lisäystä liittyen hätäkeskustoiminnasta annetun lain muuttamiseen. Eduskunta ei ehtinyt käsittelemään lakiesitystä osana vuoden 2023 talousarviota.
Maahanmuuttovirastolle esitetään 0,11 miljoonan euron lisäystä. Lisäystarve johtuu digitaalista henkilöllisyyttä koskevan lainsäädännön aiheuttamista muutoksista. Eduskunta ei ehtynyt käsittelemään lakiesitystä osana vuoden 2023 talousarviota.
Lisätietoa
talous- ja suunnittelujohtaja Kati Korpi, p. 0295 488 513, [email protected]
erityisavustaja Mikko Jalo, p. 050 304 8522, [email protected] (ministerin haastattelupyynnöt)