Pelastustoiminnan toimintavalmiuden suunnittelun uudet siivet
Miten pelastustoiminnan toimintavalmiutta suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa? Sisäministeriön vahvistaman Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen tavoitteena on ohjata pelastustoiminnan palveluiden suunnittelua ja järjestämistä niin, että pelastustoiminnan palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti koko maassa, eri alueiden riskit ja uhat huomioiden. Sisäministeriö päivittää ohjetta yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje tukee hyvinvointialueita pelastustoiminnan palvelutason suunnittelussa, järjestämisessä ja mitoituksessa. Pelastustoiminnan toimintavalmiuteen vaikuttavat henkilöstön ja kaluston määrä ja laatu, ennalta tehdyt suunnitelmat, johtamisen organisointi sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusaika.
Tällä hetkellä voimassa oleva suunnitteluohje on vuodelta 2012. Sekä pelastusalalla että laajemmin yhteiskunnassa on tapahtunut 12 vuodessa paljon muutoksia. Esimerkiksi hyvinvointialueuudistus, toiminnan rahoitusperusteet, pelastustoiminnan suorituskykyyn liittyvät määräytymisperusteet ja säädökset sekä pelastustoimen uhat ja riskit ovat muuttuneet melkoisesti. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivitys on myös yksi hallitusohjelmatavoitteista.
Päivitystyö on hyvässä vauhdissa
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjetta uudistetaan sisäministeriön elokuussa 2022 asettamassa työryhmässä, jossa on jäseniä ministeriön lisäksi pelastuslaitoksilta, Aluehallintovirastosta ja Pelastusopistolta. Työskentelyssä on ollut mukana myös työryhmien ulkopuolisia asiantuntijoita. Työryhmän työ jatkuu vuoden 2024 loppuun asti.
Työn alussa selvitettiin muun muassa nykyisen ohjeen päivitystarpeita ja keskeisimpiä toimintaympäristön ja säädösten muutoksia. Ohjeen valmistelua on tehty pienryhmissä, joissa teemoina ovat olleet muun muassa palveluiden tarpeen riskiperustainen arviointi sekä toimintavalmiuden suorituskykyihin perustuva suunnittelu.
Osana ohjeen päivitystä on selvitetty, miten pelastustoiminnan toimintavalmiutta mitoitetaan muualla maailmassa. Lisäksi työssä on hyödynnetty tietoa Pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskyky ja suunnitteluperusteet –hankkeesta, joka toteutettiin 2020–2021.
Keskeisimpinä muutoksina uudet mallit palveluiden tarpeen arvioinnissa ja toimintavalmiuden rakentamisessa
Voimassa olevassa ohjeessa suunnittelu painottuu riskiluokkien mukaisesti määriteltyihin muodostelmien toimintavalmiusaikoihin. Uudessa ohjeluonnoksessa korostetaan pelastustoiminnan palveluiden määrittämistä ja toimintavalmiuden suunnittelua alueen riskeihin ja tehtävien edellyttämään suorituskykyyn perustuen. Suunnittelua tehtäisiin suorituskykyvaatimuksittain sekä vaiheittain niin, että huomioidaan sekä päivittäisten tilanteiden että erilaisten suurten onnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen edellyttämä valmius.
Toinen keskeinen muutos liittyy ensimmäisen yksikön toimintavalmiutta mitoittavan riskiruudukon ja sen pohjana olevan tilastomallin uudistamiseen. Onnettomuuspaikalle ensimmäisenä saapuvan pelastustoimen yksikön toimintavalmiutta mitoitettaisiin nykyistä enemmän tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Lisäksi yksikölle määritettäisiin suorituskyvyn vähimmäistaso. Valtakunnallista riskiruudukkoa päivitettäisiin jatkossa kerran vuodessa.
Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden suunnitelmassa kuvataan konkreettisesti pelastustoimen palvelut
Toimintavalmiuden suunnitteluohjeluonnoksessa esitetään, että jokaisen pelastuslaitoksen tulisi jatkossa koostaa toimintavalmiuden suunnitelma. Siinä kuvattaisiin alueen palvelutarpeen arviointi sekä toimintavalmiuden suunnittelu ja sen perusteet. Toimintavalmiuden suunnitelmassa esitettäisiin yksityiskohtaisesti, miten käytettävissä olevilla resursseilla tuotetaan alueen pelastustoimen palvelut. Toimintavalmiuden suunnitelma toimii myös hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelun tukena. Aluevaltuusto tekee palvelutasopäätöksen siitä, kuinka pelastustoimen lakisääteiset palvelut tuotetaan.
Toimintavalmiuden suunnitelmaa täydentävät pelastuslaitosten olemassa olevat ohjeet esimerkiksi pelastustoiminnan valmiudesta, johtamisesta ja resurssien hälyttämisestä.
Yhteistyö kentän kanssa jatkuu tiiviinä
Tavoitteena on, että pelastuslaitokset suunnittelevat ja kuvaavat toimintavalmiutensa uuden ohjeen mukaan vuoden 2025 aikana. Palveluiden riskiperusteisuutta aletaan arvioida uuden ohjeen mukaisesti vuodesta 2026 eteenpäin.
Ohjeluonnos ja siihen liittyvä perustelumuistio lähetetään lausunnolle kesälomien jälkeen. Lausuntojen perusteella työryhmä tekee ohjeluonnokseen tarvittavat korjaukset loppuvuoden aikana. Ohjeen käyttöönotosta päätetään erikseen sisäministeriössä.
Ohjeluonnoksen sisältöä on esitelty jo nyt useissa toimialan tilaisuuksissa, joissa on saatu arvokkaita kommentteja ohjeen työstöön. Esittelyä ja vuoropuhelua jatketaan säännöllisesti kesän ja syksyn läpi.
Tommi Luhtaniemi
työryhmän puheenjohtaja, pelastusylitarkastaja
pelastusosasto
Olli Ryhänen
työryhmän sihteeri, pelastusylitarkastaja
pelastusosasto