Rikollisuuden monet kasvot

Järjestäytynyt rikollisuus vaikuttaa pahimmillaan laajasti koko yhteiskuntaan ja ulottuu rakenteisiin. Siksi sitä on myös torjuttava laaja-alaisesti.

Rikoksen osuessa kohdalle on uhrille aika lailla yhdentekevää mitä motiiveja ja rakenteita teon taustalla on. Varkaus on varkaus, olipa taustalla järjestäytynyt rikollisuus tai ei. Omaisuus meni. Väkivallanteko ei muuksi muutu, olipa puukotuksen takana mustasukkaisuus, yksittäinen mielenhäiriö tai suunniteltu terroriteko.

Yhteiskunnan näkökulmasta asioita kannattaa kuitenkin tarkastella eri kriteerein ja erilaisella analyyttisyydellä. Jotkin rikosilmiöt voivat niskan päälle päästessään aiheuttaa moninkertaisia kerrannaisvaikutuksia. Ne voivat olla hyvin haitallisia ja vaikuttaa pysyvästi elämäämme. Kyse voi syvälle menevistä kehityskuluista, joiden emme halua tapahtuvan. Menetettyä turvallisuutta ei ehkä saada takaisin.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on monia kirjauksia turvallisuudesta. Keskeisiä ovat kirjaukset järjestäytyneen rikollisuuden sekä nuoriso- ja jengirikollisuuden torjumisesta. Keinoina mainitaan sekä kovat että pehmeät keinot. Nämä ongelmat ymmärretään siten laaja-alaisina, koko yhteiskunnan asioina. Tämä ajattelu kuvaa sitä, miten systeemitason uhkiin pitää antaa systeemitason vaste - kyse on kaikkien meidän asioista.

Tehokas viranomaistoimintamme on selvä viesti myös ulospäin

Hallitusohjelman mukaisen järjestäytyneen rikollisuuden strategian valmistelu on parhaillaan oikeusministeriön johdolla käynnissä. Saamme tuon työn kautta eväät koko yhteiskunnan valjastamiselle torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta, koska juuri koko yhteiskuntaa se uhkaa. Tämä on sen erityispiirre. Ajattelumme on oltava laajaa, eikä meidän pidäkään lukkiutua käsitteisiin jengirikollisuus, terrorismi tai järjestäytynyt rikollisuus. Nykymaailmassa kaikki valitettavasti linkittyy kaikkeen.

Maailmassa on valtioita, joissa kokonaiset logistiikkaketjut ovat rikollisten hallussa. Normaali taloudellinen kilpailu ei tällöin ole mahdollista. Jos esimerkiksi keskeinen satama on ammattimaisen rikollisuuden hallussa, tämä muodostaa myös kansallisen turvallisuuden uhan. Pahimmillaan järjestäytynyt rikollisuus ulottaa lonkeronsa kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Lupaviranomaiset ovat korruptoituneita, poliisi ei puutu asioihin, todistajat eivät kerro näkemästään eivätkä syyttäjät uskalla syyttää.

Me emme ole Suomessa tässä pisteessä ja tilanne on hallinnassamme, mutta kaiken näennäisen hiljaisuuden alla tapahtuu paljon. Julkisuuteenkin tulee kaiken aikaa tietoja kansainvälisten rikollisryhmien kiinnostuksesta Suomen markkinoita kohtaan. Onneksi meillä on tehokkaat lainvalvontaviranomaiset. Tekijät on usein saatu nopeasti kiinni ja rikosvastuuseen. Se on selvä viesti myös ulospäin.

Viranomaiskenttää kuitenkin koetellaan. Meillä poliisia, syyttäjiä ja tuomareita ei lähtökohtaisesti uhkailla tai yritetä lahjoa. Vankeinhoidon puolella tilanne on jo huonompi. Länsinaapurimme Ruotsin huolestuttava tilanne on niin ikään tiedossamme. Teemme Ruotsin kanssa tiivistä viranomaisyhteistyötä heitä auttaaksemme ja ongelmien tänne siirtymisen estämiseksi.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta edellyttää monipuolisia keinoja

Rikollisuus on pohjimmiltaan monisyinen, sosiaalinen ilmiö. Näin ollen myöskään torjuntakeinoja ei pidä nähdä suppeasti. Järjestäytynyt rikollisuus toimii pohjimmiltaan ansaintaan perustuvalla logiikalla. Se toimii lähtökohtaisesti kaikilla rikollisuuden aloilla. Siksi on toivottavaa, että löydämme lähestymistavan, joka ei operoi vain perinteisillä osa-alueilla. Järjestäytynyt rikollisuus ei koske esimerkiksi yksistään huumausainerikollisuutta. Kaupankäynnin kohteeksi käy mikä vain.

On myös tärkeää, että hallitusohjelmaan on kirjattu hallinnollisen rikostorjunnan kehittäminen. Myös tietojenvaihdon tehostamista koskevia kirjauksia on useita. Samoin rikostiedustelua koskevaa lakia koskien on selkeä kirjaus, ja se on sisäministeriössä valmisteilla. Listalla on myös järjestäytyneen rikollisuuden erillislaki.

On toden totta koko yhteiskunnan etu, että viranomaiset voivat havaita jo edeltä kaikkein haitallisimmat kehityskulut, vaihtaa niistä tietoja ja vaikkapa lupaharkinnan keinoin välttää lupien myöntämistä selvästi rikollisiin tarkoituksiin. Kaikkien tulisi osallistua torjuntatoimiin oman tehtäväpiirinsä ja voimavarojensa rajoissa. Kun saamme asiaa koskevan kansallisen strategian kuntoon, asettuvat välineet kyllä kohdalleen.

Kehitys tuo uusia huolia

Suomi ei ole syrjässä maailman melskeistä. Me olemme pieni markkina-alue, mutta silti kiinnostava. Meillä on hyvät viranomaiset, kiinnijäämiset ja tuomiot ovat tärkeitä, mutta asiaa arvioidaan ulkopuolelta jatkuvasti.

Seuraamme yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa tiiviisti Ruotsin kehitystä. Tarjoamme sinne myös apuamme. Ruotsissa on aivan selvästi merkkejä siitä, että oikeusvaltiota haastetaan iskemällä sen rakenteisiin.

Aivan viimeaikainen kehitys on valitettavasti osoittanut sen, että kaikkea – myös järjestäytynyttä rikollisuutta – käytetään valtiollisen vaikuttamisen keinona. Tämä kehityskulku haastaa turvallisuusviranomaisiamme entistä parempaan tilannekuvaan ja tehokkaaseen tietojenvaihtoon.

Lopuksi

Emme ole millään lailla menettäneet peliä Suomessa, mutta hereillä on oltava. Emme halua tielle, josta paluu on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Toteuttamalla monet asiaa koskevat hallitusohjelman kirjaukset parannamme tilannetta merkittävästi. Samalla on tärkeätä laajemminkin ymmärtää asiaan liittyvät monet näkökohdat.

Tomi Vuori
osastopäällikkö
poliisiosasto