SCIFA -komitea keskusteli maahanmuuttovirtojen hallinnan rahoituksesta

Eniten keskustelua käytiin ulkorajarahaston painotuksista. Välimeren maat esittivät, että tämän rahaston varoja jaettaessa tulisi ottaa erityisesti huomioon merirajojen valvonta. Keskisen Euroopan maat painottivat maarajojen valvonnan merkitystä. Viime kuukausien voimakas laiton maahanmuutto Afrikasta nousi esille erityisesti Espanjan kannanotoissa.

Puheenjohtajamaa Suomen tavoite on, että puiteohjelma hyväksytään Suomen puheenjohtajakaudella. Euroopan parlamentin on tarkoitus hyväksyä omalta osaltaan puiteohjelman lokakuun täysistunnossa. Ministerineuvoston on tarkoitus päättää ratkaista oma kantansa joulukuussa Brysselissä. Jos päätös saadaan aikaan, rahastot ovat käytössä vuoden 2007 alusta.

Rahastojen tavoitteena on edistää EU:n yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan sekä ulkorajavalvonnan kehittämistä. Rahastojen tarkoitus on selkeyttää ja jakaa oikeudenmukaisemmin EU:n alueelle tulevien maahanmuuttovirtojen kustannuksia. Rahastoille on varattu yhteensä noin 4 miljardia euroa. Puiteohjelman painopiste on ulkorajavalvonnan kehittämisessä ja tämän mukaisesti suurimmalle rahastolle eli ulkorajarahastolle on varattu vuosiksi 2007 - 2013 noin 1,8 miljardia euroa.

Ulkorajarahaston tulisi turvata kaikkien niiden jäsenvaltioiden mahdollisuus saada rahoitusta, joille EU:n ulkorajavalvonta aiheuttaa muita jäsenmaita suurempia kustannuksia. Rahanjaon kriteereissä tulee ottaa huomioon muuttuvat ja ennakoimattomat tulevaisuuden tilanteet. Tässä tulee hyödyntää EU:n Rajaturvallisuusviraston riskianalyyseja.

Kokouksessa keskusteltiin myös Euroopan unionin kattavan viisumitietojärjestelmän VIS:n yksityiskohdista. Järjestelmän perustamisesta päätettiin EU:n oikeus- ja sisäasiainneuvostossa vuonna 2004. Jäsenmaat keskustelivat mm. siitä, mitä viisuminhakijan tietoja tulee tallentaa järjestelmään ja siitä, mihin tarkoituksiin niitä käyttöön ja viisumien hakuprosesseista.

Järjestelmän tavoitteena on lisätä viisumien turvallisuutta, ehkäistä väärinkäytöksiä ja tehostaa maahantuloasioiden hoitoa lisäämällä tietojenvaihtoa jäsenmaiden välillä. Järjestelmään sisällytetään viisuminhakijoiden biometrisiä tunnisteita, kuten digitaalinen kasvokuva ja sormenjäljet.

VIS-järjestelmän otetaan käyttöön vuosina 2007 - 2008 ja sen levittäminen Schengen-valtioiden ulkomaan edustustoihin on tarkoitus tapahtua vaiheittaisesti. VIS:in keskusjärjestelmän rakentamisen on arvioitu aiheuttavan Euroopan unionille yhteensä 30 miljoonan euron menoerän vuosina 2004 - 2006.

Puheenjohtajamaa Suomi esitteli ehdotuksensa EU:n rajastrategiaksi. Strategian avulla on tarkoitus lisätä rajaviranomaisten toiminnan yhdenmukaisuutta ja avoimuutta, linjata esiintymistä kolmansiin valtoihin päin ja esittää käynnistettäväksi pilottiprojekteja. Erityisaiheena tulee tarkasteltavaksi Välimeren tilanne ja EU:n kyky vastata laittomaan siirtolaisuuteen rajavalvonnalla. Samalla käydään keskustelua FRONTEXin operaatioihin tarvittavista valtuuksista ja voimavaroista.

Yhdennetyn rajaturvallisuusjärjestelmän kehittyminen on viime vuosina ollut nopeaa ja se on johtanut mm. EU:n Rajaturvallisuusviraston FRONTEXin perustamiseen sekä asiaa koskevan yhteisölainsäädännön uudistukseen. Kehitystä on kuitenkin jatkettava, sillä rajaturvallisuus on sisärajattomassa Euroopassa kaikkien jäsenvaltioiden ja niiden kansalaisten elämään vaikuttava tekijä.

Tiistaina keskusteltiin myös puheenjohtajamaa Suomen aloitteista yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi.

EU:ssa on tarvetta lisätä koko turvapaikkajärjestelmän yhdenmukaisuutta ja kattavuutta. Niin kutsuttu vastuunmäärittämisasetus ja siihen liittyvät Eurodac-säädökset ovat keskeinen osa eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kokonaisuutta. Eurodac-järjestelmään rekisteröidään EU-alueelle saapuvan turvapaikanhakijan tiedot.

Koko järjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että vastuunmäärittämisasetusta sovelletaan yhdenmukaisesti ja että pystytään yksiselitteisesti ja toimivasti määrittelemään turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

EU:n puheenjohtajamaa Suomi pitää tärkeänä, että EU:ssa edistetään entistä selkeämpien, sitovien soveltamisohjeiden laatimista. Dublin-järjestelmän tehokas toiminta edellyttää myös sitä, että jäsenvaltioiden asiantuntijat voivat olla vaivattomasti yhteydessä toisiinsa aina tarvittaessa. Yksittäisiä Dublin-tapauksia käsiteltäessä on usein tarvetta kahden tai useamman jäsenvaltion keskinäiseen neuvonpitoon, siksi Suomen tavoitteena on, että sähköistä yhteydenpitoa pystyttäisiin tehostamaan.

Lisätietoja: ylijohtaja Pentti Visanen, (09) 160 42700, neuvotteleva virkamies Maarit Nikander (rahastoasiat), (09) 160 44646, ulkoasiainministeriön passi- ja viisumiyksikön päällikkö Hilkka Nenonen (viisumiasiat), (09) 160 55221, Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yksikön päällikkö Jukka Savolainen (raja-asiat), 020410 6511